Eskatologia ja juutalaisten evankeliointi

Joseph Shulam

Esittely:

Eskatologia (oppi lopun ajoista) on näytellyt hyvin tärkeää roolia evankelioinnissa kautta maailman sivun, mutta se on ollut erityisen tärkeää kaikessa, mikä liittyy Israeliin ja juutalaiseen kansaan. Kristityt teologit ovat aina 1500-luvulta rinnastaneet juutalaisten evankelioinnin lopun aikoihin (Acharit HaYamin). Ihmiset, kuten John Milton, George Elliot, John Toland, Ephraim Gothold Lessing ja monet muut uskoivat juutalaisten paluuseen Israelin maahan merkkinä siitä, että Jeesuksen paluu on huomattava. Saksalainen Michael Hanh oli myös sitä mieltä, että Jumala täyttäisi lupauksensa Israelille ja perustaisi vielä kerran juutalaisen valtakunnan (Jewish Reich) Israelin Messiaan tullessa. Kaikki nämä suurenmoiset miehet ja naiset rakastivat Jumalaa ja hänen sanaansa – he uskoivat Jumalan Sanaan ja hänen lupauksiinsa ja siten uskoivat, että Jumala täyttäisi profeetallisen sanan Israelille.

Meidän päivinämme olemme todistamassa ilmiömäistä Kristillistä Sionismia – joka myöskin pohjautuu enemmän tai vähemmän piilossa oleville eskatologisille motiiveille. Sanon nämä asiat, sillä syvä huoli on sukua eskatologialle ja juutalaiselle kansalle. Kristillisellä eskatologialla on epäonnistunut historia. Jännite, jonka huono eskatologia luo ihmisissä on vaarallinen asia, joka saattaa bumerangin tavoin kääntyä ja ahmaista kaikki, jotka siinä osallisina siinä. Evankelisen kristillisyyden rakkaus Israelia kohtaan on hyvin nuori ilmiö, joka tuli suosituksi vasta kuuden päivän sodan jälkeen 1967. Nuorilla rakkaustarinoilla on tapana kadota heti kun ne ovat nousseet historiaan. Tästä syystä minusta näyttää, että tämän aiheen jakaminen on sekä tärkeää että vaarallista.

Evankeliointia ja hyväntekeväisyyttä pitäisi tehdä vain heidän itsensä tähden!

Käsky: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei suko, se tuomitaan kadotukseen” (Mark. 16:15-16). Tällä käskyllä ei ole mitään syytä tai motiivia kuin julistaa Hyviä Uutisia. Milloin tahansa kiinnymme evankelioinnissa johonkin muuhun syyhyn tai motiiviin kuin mitä Jumalan Sanassa on, liikumme heikoilla jäillä. Juutalaisten evankelioinnissa erityisesti tulisi olla varovaisia, ettei tehtäisi sitä yleisesti tunnustettua virhettä, mitä juutalainen yhteiskunta tekee niitä kohtaan, jotka uskovat Jeshuaan Messiaana, että uskottaisiin salattuihin motiiveihin. Evankeliointi on tarpeeksi arvokas käsky Herraltamme, johon meidän ei tarvitse edes eskatologisista syistä saarnata Hyvää Uutista juutalaisille tai kenellekään muulle. Emme anna hyväntekeväisyyden tai rakkauden taka-ajatuksien, emmekä minkään muun syyn sitoa meitä evankelioimiseen, kuin rakkauden ihmisiin ja kuuliaisuuden Herraa kohtaan.

Evankelioimisen ainoan motiivin tulee olla – Sielujen pelastuminen!

Uuden testamentin viesti on todella hyvin yksinkertainen: Sillä Ihmisen Poika on tullut pelastamaan sitä, mikä on kadonnut. Mitä arvelette? Jos jollakin ihmisellä on sata lammasta ja yksi niistä eksyy, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää vuorille ja mene etsimään eksynyttä? Ja jos hän sen löytää, totisesti minä sanon teille: hän iloitsee enemmän siitä kuin niistä yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä, jotka eivät olleet eksyneet. Niin ei myöskään teidän taivaallisen Isänne tahto ole, että yksikään näistä pienistä joutuisi kadotukseen” (Matt. 18:11-14).

Me olemme Jumalan palvelijoita ja meillä on kutsu ja vastuu Hänen lampaistaan. Tämän takia me saarnaamme Hyvää Sanomaa ja haluamme nähdä sielujen pelastuvan. Mitä tapahtuisi jos tietäisimme ettei Messias tulekaan pian! Lopettaisimmeko saarnaamasta Hyvää Uutista siitä, että Israelilla ja maailmalla on Pelastaja?

Maimonidesin lausumalla Mishne Torah:ssa on suuri ansio myös kristityille:

1. Kuningas Messias tulee ja saattaa ennalleen Daavidin alue sen entiseen asemaan, sen alkuperäiseen valtaan.

2. Älkää luulko, että Kuningas Messiaan on tehtävä ihmeitä ja merkkejä, luotava uusia asioita maailmaan, herättää kuolleita tai muuta sellaista. Ei niin. Rabbi Akiva oli viisas mies, eräs Mishnan kirjoittajista, lisäksi hän oli oikea käsi Ben Kozivalle, hallitsijalle, jonka hän luuli olevan Kuningas Messias. Hän ja muut sen sukupolven viisaat kuvittelivat, että Bar Kohkbasta tulee Kuningas Messias, kunnes hänet valitettavasti lyötiin kuoliaaksi. Kun hänet oli tapettu, heille selvisi, ettei hän ollut Messias. Kuitenkaan viisaat eivät olleet pyytäneet häneltä ennusmerkkiä tai ihmettä. Pohjimmiltaan asiat ovat seuraavasti: Tämä meidän Tooramme, sen perustukset ja lait eivät koskaan tule muuttumaan. Niihin ei voi lisätä mitään, eikä niistä voi ottaa mitään pois. Jos joku on lisännyt tai ottanut jotain pois tai on väärin tulkinnut Tooraa ja muuttanut käskyjä vastoin kirjaimellista merkitystä, hän on tuomittu, syntinen, vääräoppinen.

3. Jos kuningas on nouseva Daavidin huoneesta, Tooran opiskelija, esittäen hyviä tekoja, kuten esi-isänsä Daavid, sekä Kirjoitetun että Suullisen Tooran hengessä, ja saaden Israelin asettamaan jälleen Tooran valtaan ja noudattaen sen ohjeita ja taistellen Herran taisteluja, hän on kaiketi Messias. Jos hän on tehnyt näitä ja onnistunut, voittanut ympäröivät vihollisvaltiot ja uudelleen rakentanut pyhäkön paikalleen ja koonnut hajaantuneen Israelin, hän on varmasti Messias. Jos hän ei ole onnistunut sellaisessa laajuudessa tai on tullut lyödyksi, on varmaa, ettei hän ole se, josta Toora on meitä vakuuttanut.

4. Viisaat ovat selvittäneet: ”Ainoa ero nykyisen maailman ja messiaanisen aikakauden välillä on meidän tämän hetkinen alistumisemme vieraille voimille” (Berachoth 34b). Sanatarkka tulkinta Profeetoista näyttää olevan se, että messiaanisen ajan alku, sota Jumalan ja Maagogin välillä, alkaa ja ennen tuota sotaa nousee profeetta Israelin kansan keskeltä pitämään heidän sydämensä lujina, niin kuin on kirjoitettu: ”Katso, minä lähetän teille profeetta Elian” (Mal. 3:23). – Hän tuo rauhan maailmaan, niin kuin on kirjoitettu: ”Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen.” Jotkut viisaat selittävät, että Elia ilmestyy ennen Messias Kuninkaan saapumista. Kukaan ihminen ei voi tietää kuinka kaikki nämä asiat ja niiden kaltaiset tulevat tapahtumaan ennen kuin ne todella tapahtuvat. Profeetat mainitsevat niistä hämärästi, eivät tarkasti. Viisailla ei ole mitään perinnetietoa koskien näitä asioita, paitsi mitä he keräävät sotkemalla eri raamatun jakeita. Siitä johtuu, että näiden aiheiden kesken on erimielisyyksiä. Ei ainakaan näiden tapahtumien peräkkäisyydellä eikä niiden pienillä yksityiskohdilla ole perustavaa merkitystä uskonnolle. Ei pitäisi koskaan jakaa tarunomaisia keskustelunaiheita, eikä kurkotella tilastoja tällaisissa ja tämän kaltaisissa aiheissa. Ei pitäisi harkita niitä elintärkeinä, elleivät ne johda rakkauteen ja kunnioitukseen Jumalaa kohtaan. Ei pitäisi myöskään tehdä tiliä aikojen lopusta raamatun merkkien pohjalta. Viisaat ovat sanoneet: ”Vallatkoon epätoivo ne, jotka tekevät laskelmia lopun ajoista” (Sanh.97b). Meidän tulisi pikemminkin toiveikkaasti odottaa ja uskoa niiden asioiden perusteisiin, niin kuin olemme selittäneet.

Tämä on normaali juutalainen asennoituminen eskatologiaan, ja olen sitä mieltä, että se on terve asennoituminen. Juutalaiset eivät ole pääsääntöisesti sekaantuneet äärimmäisyyksiin meneviin eskatologisiin toiveisiin he ovat sekaantuneet istuttamaan oliivipuita, ja jälleenrakentamaan Israelin maata joutomaasta kukkivaksi puutarhaksi. Kristityt tekisivät paljon paremmin ja olisivat tuloksekkaampia Israelin voittamisessa, jos he yhtyisivät juutalaiseen kansaan auttaen juutalaista yhteiskuntaa rakentamaan maata ja myös että he tukisivat messiaanisia juutalaisia todistamaan Jeshuasta Israelin rakastajana, ei vain ”Israelin pelastajana”.

Evankeliointitapoja on vain yksi – Opettaa Jumalan Elävää Sanaa!

Kaikki käskyt ja esimerkit uuden Testamentin evankelioinnissa ovat esimerkkejä Jumalan sanan opettamisesta ja julistamisesta. Meillä ei ole muuta esimerkkiä Uuden Testamentin sanoman saarnaamisesta kuin mitä on Israelin Jeesuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus. Sanoma, joka sai sekä juutalaiset että kreikkalaiset nousemaan ja kuuntelemaan oli sanoma Jeshuan rististä. Silloin ei ollut ”tuomiopäivän ennustelijoiden” keplottelijoita Jerusalemissa tai Antiokiassa tai Korinttissa, ainoa mitä saarnattiin oli yksi Jumala, joka rakasti maailmaa ja lähetti Poikansa pelastamaan meidät kaikki Hänen uskonsa ja armonsa kautta.

Miksi me emme voi toistaa samaa sanomaa samoin odotuksin ja samalla menestyksellä? Minä kerron teille, miksi tätä ei voida toistaa meidän päivinämme – koska 2000 vuoden aikana on tapahtunut jakautumisia ja kristilliset kirkot ja yhteisöt muuttavat yleisen asenteensa Israelia ja juutalaisia ja Tooraa kohtaan, israelilaiset eivät tahdo kuunnella heidän tarjoustaan ”Pelastuksesta”.

Vaikka varmuudella tietäisimme, ettei Herra tule seuraavaan 100 vuoteen – meidän tulee silti evankelioida juutalaisia ja koko ihmiskuntaa. Rakentaessamme keinotekoisia lopunaikojen odotuksia, jotka perustuvat keksittyihin tulkintoihin kirjoituksista, ei sen ole todistettu olevan tehokasta ja tekevän hyvää millekään ihmisryhmälle ja vähiten juutalaisille. Joka kerta historiamme aikana, kun tällaisia odotuksia on elätelty, täydellinen epäonnistuminen on odotellut ovella. Meidän tulisi odottaa Messiasta tulevaksi hetkellä millä hyvänsä kuin varas yöllä – Meidän tulisi olla valmiita ja pitää lamppumme täynnä öljyä siinäkin tapauksessa, että hän viipyy. Mutta meidän ei tulisi käyttää pohdiskelujamme Messiaan toisesta tulemisesta aseena pelotellaksemme ihmisiä uskomaan, että Jeshua on Messias.

Juutalaisten evankeliointi on erilaista vain sen erikoisen suhteen vuoksi, joka Jumalalla on historiassamme

Hyvän Uutisen saarnaaminen Israelille ja juutalaisille ei ole samanlaista kuin saarnaaminen kaikille muille kansoille seuraavista syistä:

  • Juutalaiset ovat Jumalan valitsema kansa, ja heille on annettu lupaus pelastuksesta kansakuntana. Nämä lupaukset ovat sekä Uudessa että Vanhassa Testamentissa, mikä tarkoittaa että evankelistojen tulisi olla nöyriä, kun tuovat Hyviä Uutisia Israeliin.
  • Juutalaiset ovat nähneet niin sanotun ”kristillisyyden” ruman puolen viimeisen tuhatvuotiskauden aikana ja kun saarnaamme juutalaisille meidän tulisi todella ponnistella kun kerromme Messiaasta ettemme vaikuttaisi siten, että juutalaisten tarvitsisi rikkoa Lakia, Tooraa tai juutalaista perinnettä. On väärin opettaa juutalaisille etteivät he saisi pitää ja ottaa huomioon heidän perinteitään ja Tooraa. Jeshua itse sanoo: Matt.5:19 ”Sen tähden joka purkaa yhdenkään näistä pienemmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman, mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa.”
  • Juutalaisten tulisi saarnata juutalaisille juutalaisten tavoin. Tiedän, että monet tämänhetkisistä johtajista messiaanisessa liikehdinnässä ovat ei-juutalaisia ja ei-juutalaiset ovat todistaneet monille juutalaisille tässä liikehdinnässä. Tiedän, että monet meistä ovat ”pelastuneet” evankelisissa kirkoissa. Mutta kaikesta huolimatta on silti olemassa ihannetilanne ja parhaat olosuhteet evankelioinnille. Katselen tulevaisuuteen ja kyselen itseltäni miten meidän tulisi tavoittaa juutalaiset Hyvillä Uutisilla. Minun vastaukseni näihin kysymyksiin on, sillä aikaa kun olemme alkamassa uutta vuosituhatta, meidän tulisi muuttaa vähän omaa asennettamme juutalaisten evankeliointia kohtaan ja etsiä ensin Jumalan Valtakunnan hyvyyttä ja vasta toiseksi tai kolmanneksi tai neljänneksi erityisen hyvältä tuntuvaa palvelutehtävää ja nimitystä.

Jälkiselitys Room.11:15 (On tärkeää huomata, että sanontaa ”elämä kuolleista” ei välttämättä pidä käsittää eskatologisesti. On muita tapoja ymmärtää tämä sanonta ja tulkita se sellaisten tekstikatkelmien valossa kuten Ef. 2:1, 11, Kol. 2:13, ym.).

Roomalaiskirjeen selityksestä:

Paavali tuo esille täydellisen kietoutumisen Jumalan tarkoituksesta siunata kaikkia maailman kansoja Abrahamin kautta. Hän ei vain valinnut ihmistä itselleen Abrahamin siemenestä, vaan Hän myös teki ihmisen kateelliseksi, kun he unohtivat oman Jumalansa ja näkivät nuo, jotka aikaisemmin eivät olleet kansakunta (5.Moos. 32:21) – he eivät olleet pelkästään osa Israelia, vaan ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa (Ef. 2:12) – he tulivat osallisiksi Jumalan valtakunnasta, ja siten palasivat Hänen luokseen uskollisuudessa. Elämästä, jonka Jumala antoi pakanakansoille tulee siten iankaikkinen elämä sekä Israelille että pakanauskoville; Israelin hylkäämä Jumalan Messias tuo Jumalan sovinnon pakanakansoille. (Room. 5:10-11) Vaikkakin Israel on ”rikkonut”, ”epäonnistunut”, ja ”hyljännyt” Jumalan vanhurskauden Jeshuassa, heidän (osittainen) hylkäämisensä johtaa ”rikkauksiin maailmaa kohtaan”, ”rikkauksiin pakanoita kohtaan”, ” uuteen sovinnontekoon” ja ”elämään kuolleista”. Israelin ”täyttymys” – heidän lunastuksensa Jeshuassa – tuo pakanoille vielä suuremman siunauksen. Eihän Jumala sovita heitä vain itsensä kanssa, vaan Hän, joka antaa elämän kuolleille tulee myös herättämään eloon ihmisen, jota ei ollut olemassa (Room. 4:17).

Paavalin yhdenmukaisuus sen ohessa ehdottaa kuinka pakanoiden kuuliaisuus yllyttää Israelin kateuteen heidän omasta Jumalastaan ja tuo heidät ”sovintoon” ja pelastukseen. Hän tulkitsee jaetta 1.Moos. 12:3: ”Ja sinussa (Abrahamissa) ovat kaikki perheet maan päällä siunatut” (ve-nivrekhu be-kha) leikitellen merkityksellä, joka on annettu juurelle (barakh) Toisen Temppelin (Second Tempie) kirjallisuudessa. Aramaic:n mukaan yhden osan verbistä katsotaan viittaavan siihen prosessiin, kun taimi ”painetaan” tai ”upotetaan” syvälle, varsinkin viiniköynnös, joka pingotetaan maahan ja täten siitä kasvaa uusi itsenäinen kasvi. Paavali tulkitsee 1. Mooseksen kirjan siunausta pakanoiden ”juurruttamisella”, samanlaisella mallilla kuin R. Eleazarin tulkinta samasta jakeesta, jossa siunaus palaa Israelin kansan ylle: R. Eleazar edelleen ilmoittaa; mitä tekstissä tarkoitetaan, Sinussa tulevat kaikki perheet maailmassa siunatuiksi (1.Moos. 12:3)? Pyhä, siunattu olkoon Hän, sanoi Abrahamille: ”Sinussa on kaksi hyvää versoa ( sananmukaisesti siunausta), joita painaa maahan (sanamukaisesti siunata): Ruth mooabilainen ja Naaman ammonilainen”. Kaikki perheet maanpäällä, jopa kaikki muutkin perheet, jotka elävät maan päällä ovat siunatut vain Israelin tähden. Kaikki kansakunnat maanpäällä (1.Moos. 18:18), jopa laivat, jotka kulkevat Galliasta Espanjaan ovat siunatut vain Israelin tähden (Yev. 63a).