30.3. 2018, Yehuda Bachana.
Tämä sapatti on pääsiäissapatti. Tällä juhla-ajalla on useita nimiä, joita selitän:
”Pääsiäinen” – tämä nimi annetaan tälle juhlalle, koska esikoisten surmavitsauksen aikana Jumala kulki israelilaisten kotien ohi.
Toinen nimi on “happamattoman leivän juhla”. Nimi tulee happamattomasta leivästä, jota syödään juhlan aikana, ja nämä leivät muistuttavat siitä hädän leivästä, jota esi-isämme söivät lähtiessään Egyptistä.
Kolmas nimi on “vapautuksen juhla”, ja juhlaa kutsutaan näin siitä syystä, että tämän juhlan aikana Israelin kansa lähti ulos orjuudesta vapauteen.
Neljäs nimi on “kevään juhla” yksinkertaisesti siksi, että juhlaa vietetään kevätaikaan.
Aika puhdistaa kotimme ja sydämemme
Pääsiäistä pidetään yhtenä pääjuhlana Raamatussa, koska suuri osa Raamatun käskyistä liittyy siihen tai ne on mainittu 2. Mooseksen kirjassa. Israelissa tämä juhla on erityisen tärkeällä paikalla. Viikkoja aikaisemmin Israelin kansa alkaa valmistautua tähän juhlaan syömällä kaiken kodissa olevan happaman (leivän, pastan jne.) ja karttamalla sellaisen ostamista lisää.
Sen jälkeen jokainen puhdistaa kotinsa hyvin perusteellisesti, harjaamalla jokaisen nurkan, upottamalla kiehuvaan veteen keittiövälineet ja pyyhkimällä jokaisen hyllyn ja komeron. Puhdistamme kaiken perusteellisesti varmistuaksemme, ettei happaman murentakaan ole jäänyt jäljelle.
Talosta ei voida löytää hitustakaan hapanta. Niin kuin käskyssä on kirjoitettu:
”Seitsemän päivää syökää happamatonta leipää; jo ensimmäisenä päivänä korjatkaa pois hapan taikina taloistanne. Sillä jokainen, joka hapanta syö, ensimmäisestä päivästä seitsemänteen päivään asti, hävitettäköön Israelista.” – 2. Moos. 12:15
Pääsiäispuhdistuksesta mainitaan myös Uudessa testamentissa:
”Puhdistakaa siis talonne hapantaikinasta, niin että teistä tulee uusi taikina. Happamattomiahan te olettekin, sillä meidän pääsiäislampaamme, Kristus, on jo teurastettu. Meidän on siis aika viettää juhlaa, ei vanhan pahuuden ja kelvottomuuden hapattamina, vaan happamattomina, vilpittömyydessä ja totuudessa.” – 1. Kor. 5:7,8
Pääsiäispuhdistuksen ajatus, kuten se on mainittu Uudessa testamentissa, merkitsee elämämme puhdistamista perusteellisesti ja syvällisesti vähintään kerran vuodessa. Vanhasta hiivasta, hapatteesta, irti pääseminen symboloi synnin puhdistamista sisimmästämme.
Apostoli Paavali opettaa Galatalaiskirjeen 5. luvussa, että vain pieni hapatus voi hapattaa koko taikinan, ja samalla tavalla pieni synti voi turmella elämämme. Aivan kuten puhdistamme kotimme pääsiäisenä, se on aikaa puhdistaa synti sydämestämme ja mielestämme.
Pääsiäinen on hyvä aika tarkastaa kotimme ja katsoa, mikä ei ole terveellistä perhe-elämällemme. Se, mitä etsimme, ei saata välttämättä olla jokin synti, mutta se voi olla jotakin, joka saattaa vahingoittaa perheen yhteyttä.
Se voi olla jotain niin yksinkertaista kuin että TV on jatkuvasti päällä tai että kännyköitä käytetään samalla, kun perhe on aterialla. Henkilökohtaisesti pidän hyvänä sitä, että pidetään perheneuvottelu ja päätetään yhdessä, mitä tervehdyttäviä muutoksia halutaan tehdä juhlan innoittamina.
En pidä sitä hyvänä, että nämä muutokset ovat yksipuolisia, vaan että ne tapahtuvat yhteisestä sopimuksesta, kun on kysymys siitä, mitä huonoja tottumuksia siivotaan pois kodista ja perheestä.
Lapset keskiössä
Pääsiäinen on yksi Raamatun pääjuhlista, sillä sen teemana on vapautus, pelastus ja Jumalan Kansan luominen. Pääsiäinen tuo suuren joukon ihmisiä yhteyteen Jumalan kanssa.
“… te olette minun kansani ja minä olen teidän Jumalanne.” Joukko orjia meni Punaiseen mereen ja he tulivat sieltä ulos vapaina, uudestisyntyneenä kansakuntana.
On niin, että useimpina juhlapäivinä, sapatti mukaan luettuna, me muistelemme lähtöä Egyptistä. Pääsiäisenä, itse asiassa kaikkina israelilaisina ja raamatullisina juhla-aikoina, lapset ovat keskiössä. He istuvat tärkeillä paikoilla pöydän ympärillä, kysyvät kysymyksiä ja laulavat lauluja.
Todellakin pääsiäissederin olemukseen kuuluu välittää lapsille pääsiäiskertomuksen kokemus maku-, tunto-, näkö- ja kuuloaistin kautta.
Kun lapset esim. maistavat katkeria yrttejä, he maistavat muistoa katkerasta orjuudesta. Toinen kokemus liittyy charosetiin (pähkinä-hedelmäseokseen), jota syödään muistutuksena savesta, josta israelilaiset tekivät tiilejä Egyptissä. Ruokimme lapsia happamattomalla leivällä viikon ajan osoittaaksemme heille, että me pakenimme yhdessä kansana Egyptistä niin nopeasti, että meillä ei ollut aikaa edes leivän leipomiseen.
Herran ehtoollisen perustus
Pääsiäinen on Herran ehtoollisen perustus. Pääsiäisseder –perinne, jota on noudatettu vuosisatojen ajan, sisältää neljä viinimaljaa.
Nämä maljat symboloivat neljää pelastuksen ja vapautuksen vaihetta, jotka Israel kävi läpi. Samoin afikoman, joka on tärkein pääsiäisen matsa –leipäpala, on hyvin merkittävä.
Nämä neljä viinimaljaa kuvaavat neljää Egyptistä vapautumisen vaihetta ja perustuvat seuraaviin jakeisiin:
”… minä vien teidät pois egyptiläisten sorron alta ja vapautan teidät orjuudesta ja pelastan teidät ojennetulla käsivarrella ja suurilla rangaistustuomioilla. Niin minä otan teidät kansakseni.” – 2. Moos. 6:6b,7a
Orjakansasta, jolla ei ollut mitään luonnollista mahdollisuutta saavuttaa vapautta, tuli kansakunta, joka kantaa uskon lippua halki aikakausien.
Kokonainen matsa, afikoman, joka esitellään sederin alussa, symboloi kokonaista Israelin kansakuntaa. Mutta se osa, joka lohkaistaan pois ja kätketään, symboloi Messiasta.
Kun lapset löytävät afikomanin sederin lopulla, se kuvaa Messiaan paluuta ja kansan ylösnousemusta. Tämä kaikki on todellisuudessa tapa osoittaa yhtäältä toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja toisaalta kaiken yhteyttä Messiaaseen.
Kun Jeshua elämänsä viimeisenä iltana otti esille afikomanin sanoen, että tämä afikoman on hän, hänen lihansa, hän sanoi, että hän on odotettu Messias.
Jeshua todella samaisti leivän (tai matsan) ruumiiseensa, joka murrettiin puolestamme ristillä. Kun me osallistumme juhlaan, meidän on määrä muistaa syy siihen – me otamme osaa Herran ehtoolliseen muistaaksemme syntien anteeksiantamuksen ja sen uhrin, jonka Jeshua antoi puolestamme.
Mikä on Herran ehtoolliseen osallistumisen päätarkoitus? Niin kuin useimpien seremonioiden, juhlien ja tapahtumien kohdalla, sen tarkoitus on olla muistona menneestä ja antaa ohjeita tulevaisuuden varalle. Niinpä joka kerta, kun murramme leipää Herran ehtoollisella, yhdymme muistelemaan Jeshuaa ja sitä uhria, joka hän antoi puolestamme, ja voimme tutkia, miten voimme muuttaa elämämme paremmaksi.
Herran ehtoollinen sitä varten, että muistamme ja teemme:
”Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: ’Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni.’” – Luuk. 22:19
Aina kun osallistumme Herran ehtoolliseen, muistamme, mitä Jeshua teki puolestamme ja korjaamme teitämme. Uhrin tarkoitus ei ole vain sovittaa syntejä vaan myös saattaa meidät katumukseen ja tapojemme korjaamiseen.
Meidän on tarvis ajatella syytä, miksi osallistumme leipäpalan syömiseen, osallistumme uhrista, ja miten aiomme muuttaa tapojamme sen seurauksena. Tämä on olennaisesti parannuksen tekemistä.
Siunauksen ja afikomanin nauttimisen tapahduttua malja, joka tulee aterian jälkeen pääsiäissederillä, on kolmas malja, ja se symboloi pelastusta. Jeshua ottaa tämän maljan ja siunaa sen sanoen:
”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.” – Luuk 22:20b
Messiaanisina juutalaisina odotamme seuraavaa maljaa, neljättä maljaa, jolloin sanomme Jeshualle: ”Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä.” Odotamme sitä hetkeä, jolloin kruunaamme Jeshuan, ja Jeshuasta tulee Israelin Kuningas ja itse asiassa maailman Kuningas, ja me tulemme olemaan hänen alamaisiaan.
Lopuksi
Haluaisin siunata teitä suurimmilla siunauksilla täksi pääsiäiseksi, toivottaen ylenpalttista lepoa ja tyydytystä perheisiinne. Tuokoon tämä kevät mukanaan uudistuksen, virvoituksen ja suuren ilon. Onnellista ja merkityksellistä pääsiäistä Jeshuan Messiaan nimessä.
