Kirj. Sonia Waters
Maailmassa ei ole toista kaupunkia, josta taisteltaisiin nykyään niin kuin Israelin valtion pääkaupungista, Jerusalemista – sekä historian, politiikan että uskonnon saralla. Yli kahdeksallasadalla maininnallaan Raamatussa se on maailman tärkein kaupunki Jumalan profeetallisessa kalenterissa. Se on paikka, jossa kaikki maailman viimeiset tapahtumat tapahtuvat ja josta käsin Jeshua on viimein hallitseva 1000 vuotta. Vuonna 1947 YK julisti sen kansainväliseksi kaupungiksi ja vihaa sitä, että se on juutalaisten käsissä. Tämä kaupunki on loputon kiistojen aihe YK:n neuvotteluissa ja sen Israelin hallussaoloa vastaan tehdyissä päätöslauselmissa. Tämän järjestön vihamielinen asennoituminen Israeliin saa kansat lopuksi hyökkäämään tätä kaupunkia vastaan, niin kuin Raamatussa kerrotaan sekä Sakarjan kirjassa että Ilmestyskirjassa. Tämä viha Israelia kohtaan ja hyökkäys Jerusalemia vastaan määrää sen milloin Jeshua tulee takaisin tälle maankamaralle. Hän palaa tähän kaupunkiin puolustamaan sitä. Juutalaisille Jerusalem on heidän ”Ikuinen kaupunkinsa”, jossa heidän temppelinsä ovat kerraan sijainneet, ja se on heidän uskonsa keskus. Tässä artikkelissa tarkastellaan maailman historiaa, uskontoa ja politiikkaa, jotta voisimme päätellä, kenelle tämä kaupunki todella kuuluu.
Lähihistoriassa, kun YK jakoi maan 1947, Jerusalemin piti olla Kansainvälinen kaupunki, eli se kuuluisi kaikille yksijumalisille uskonnoille: judaismille, kristinuskolle ja islamille. Päätöstä valvomaan suunniteltiin kansainvälinen toimikunta. Mutta vuonna 1948 juutalaiset ja Jordanian arabit taistelivat kaupungin herruudesta. Kun Israel julistautui itsenäiseksi v 1948, heillä oli Jerusalemista vain läntinen osa. Itäosa oli Jordanian hallussa, myös Vanha kaupunki. Israelin onnistui vapauttaa kaupunki jordanialaisten käsistä Kuuden päivän sodassa v 1967. Ikävä kyllä tämä tapahtui vasta sen jälkeen, kun jordanialaiset olivat systemaattisesti hävittäneet muiden uskontojen pyhät paikat.
Jordania hallitsi vuosina 1947-1967 Länsirantaa, johon kuului Juudean ja Samarian lisäksi itäinen Jerusalem. Tänä aikana he saivat aikaan suurta tuhoa Israelin sydämessä. Raphael Israelin mukaan Jordanian asevoimat saastuttivat ja tuhosivat 58 synagogaa Jerusalemin Vanhassa kaupungissa, mikä kavensi judaismin läsnäoloa Jerusalemissa. Sen lisäksi Länsimuuri, yksi judaismin pyhimpiä paikkoja, muutettiin yksinomaan muslimien pyhäksi paikaksi. Se yhdistettiin al-Buraqiin – siivekkääseen hevoseen, joka perimätiedon mukaan lennätti Muhammedin Jerusalemiin. Ja 38.000 juutalaisten hautaa vanhalla juutalaisella hautausmaalla Öljyvuorella tuhottiin systemaattisesti, eikä sinne saanut enää haudata juutalaisia.
Nämä tapahtumat rikkoivat vuonna 1949 solmittua Israelin ja Jordanian välistä aseleposopimusta vastaan, jossa sanotaan artiklassa VIII-2 ”…vapaa pääsy Pyhille paikoille ja kulttuuri-instituutioihin ja Öljyvuoren hautausmaan käyttö…” Kun Jordania hallitsi Länsirantaa ja osaa Jerusalemia sen yhteydessä, he eivät kunnioittaneet muita uskontoja, vaan tuhosivat useita pyhiä paikkoja, niin synagogeja kuin kirkkoja.
Muutkin osat Israelia kärsivät suuresti siitä, että Jordania oli aivan naapurissa: raja-alueella tapahtui raiskauksia, murhia ja raakoja silpomisia. Terroristit soluttautuivat Israeliin tekemään tuhotöitään toivoen niin voivansa ajaa Israelin pois maasta. Joka päivä tapahtui jatkuvasti hirmutöitä, joista aiheutui uskomatonta kärsimystä israelilaisille. Vuonna 1967 Israel karkotti maasta jordanialaiset Kuuden päivän sodassa.
Kun Jerusalem yhdistyi Israelin hallinnon alaisuudessa 1967, kaupunki alkoi kukoistaa pääasiassa siksi, että Israel suojeli kaikkien uskontojen pyhiä paikkoja eikä vain omiaan. Israelin perustuslain mukaan kaikkia uskontoja harjoittavilla ihmisillä on oikeus seurata vakaumustaan ja heidän pyhät paikkansa on suojeltava lailla. YK:n pitäisi kiittää juutalaisia siitä, kuinka tämä kaupunki on menestynyt Israelin hallinnon alla. Mutta YK torjui Jerusalemin yhdistymisen päätöslauselmalla 2253, jossa se tuomitsee Israelin toimenpiteet Jerusalemin aseman muuttamiseksi ja pitää sitä pätemättömänä. Lisäksi YK hylkää Jerusalemin julistamisen Israelin pääkaupungiksi. Siksi useimmat maailman suurlähetystöistä ovat Tel Avivissa, paitsi Yhdysvaltojen ja Guatemalan, jotka siirsivät lähetystönsä Jerusalemiin vuonna 2019. Muu maailma kuulee YK:ta.
Jerusalemin historia:
1947 YK:n suorittama maan jako – tarkoitus oli, että Jerusalem olisi kansainvälinen kaupunki
1948 Itsenäisyyssota – jordanialaiset ottivat itä-Jerusalemin/juutalaisille länsipuoli
1949 Israel julistaa Jerusalemin pääkaupungikseen
1948-1967 Jordania hävittää systemaattisesti itä-Jerusalemin pyhät paikat
1967 Kuuden päivän sota – Israel karkottaa Jordanian Jerusalemista ja yhdistää kaupungin
1967 YK:n päätöslauselma 2253 Jerusalemin yhdistämistä vastaan
1980 YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 478 hylkää taas yhdistämisen ja sen että Jerusalem on Israelin pääkaupunki
Palestiinalaisetkin haluavat Jerusalemin pääkaupungikseen. Tälle antaa täyden tukensa islamilaisen yhteistyön järjestö (OIC), joka koostuu 57 muslimimaasta, jotka vuonna 2017 julistivat itä-Jerusalemin Palestiinan valtion pääkaupungiksi ja pyysivät ”kaikkia maita tunnustamaan Palestiinan valtion ja itä-Jerusalemin sen miehitetyksi pääkaupungiksi.” Tämä on uskomaton julistus, kun otamme huomion, että muslimit eivät ole koskaan pitäneet Jerusalemia kyllin tärkeänä tehdäkseen siitä pääkaupunkinsa eikä Palestiinan valtiota ole edes olemassa. Israelin valtion perustamisesta 1948 lähtien muslimimaat ovat tehneet kaikkensa ajaakseen Israelin pois Luvatusta maasta. Ja vaikka Israel on yrittänyt peräti kahdeksan kertaa päästä palestiinalaisten kanssa sopimukseen heidän valtionsa muodostamisesta, palestiinalaiset eivät ole hyväksyneet sitä, ja siksi Palestiinan valtiota ei ole koskaan ollut. Muslimimaiden julistus itä-Jerusalemista Palestiinan valtion pääkaupunkina on itsepetosta.
YK antaa täyden tukensa Jerusalemin muuttamiselle islamilaiseksi ja juutalaisella kansalla kaupunkiin olevan historiallisen yhteyden horjuttamiselle. Esimerkiksi UNESCO, yksi YK:n alajärjestö, on julistanut äskettäin, että Temppelivuorella, jolla Ensimmäinen ja Toinen juutalainen temppeli sijaitsivat, ei ole mitään tekemistä juutalaisten kanssa. Järjestö kieltäytyy kutsumasta sitä Temppelivuoreksi ja viittaa siihen sen sijaan nimellä Al-Haram al-Sharif (musliminimi). Palestiinalaiset ovat lisäksi julistaneet äskettäin, että Länsimuuri (Itkumuuri) ei ole juutalaisten pyhä paikka vaan muslimien pyhä paikka. Länsimuuri on itse asiassa yksi juutalaisten pyhimpiä paikkoja maailmassa. Siellä juutalaiset rukoilevat Israelin Jumalaa. Palestiinalaiset ja maailma yrittävät tehdä Israelin ja sen Jerusalemin hallinnan laittomaksi sivuuttamalla kaikki historialliset yhtymäkohdat Israelin ja Jerusalemin välillä.
YK ja muslimimaailma ovat täysin väärässä. Juutalaisten yhteys tähän kaupunkiin juontaa ainakin 4000 vuoden päähän Aabrahamin aikoihin asti. Aabraham oli uhraamaisillaan poikansa Iisakin Moorian vuorella (1.Moos.22:2), joka sittemmin tunnettiin Temppelivuorena. Jerusalem on juutalaisen kansan vanha pääkaupunki. Se mainitaan ensi kerran Raamatussa, kun Melkisedek oli Saalemin kuninkaana 3800 vuotta sitten. Aabraham kohtasi hänet tullessaan pelastamasta Lootia (1.Moos.14). Myöhemmin siitä tuli osa Juudan aluetta (Tuom.1:8). Kaupunki siirtyi jebusilaisille (jotka olivat kanaanilaisia amorilaisten ja heettien jälkeläisiä, Joos. 15:63), kunnes kunings Daavid valloitti sen 3000 vuotta sitten 900-luvulla eKr. (2.Sam.5). Siitä lähtien Jerusalem on ollut juutalaisen valtion pääkaupunki. Tämä kaupunki on siirtynyt kädestä käteen vuosisatojen kuluessa sitä mukaa kuin valtakuntia on tullut ja mennyt. Juutalaiset eivät ole kuitenkaan koskaan unohtaneet ”ikuista pääkaupunkiaan”, jossa seisoivat aikoinaan kaksi juutalaista temppeliä, heidän uskonsa keskus.
Jos otamme huomioon kaikki ajanjaksot, joina juutalaiset/israelilaiset ovat hallinneet Jerusalemia – siitä hetkestä, kun israelilaiset saapuivat maahan 1100-luvulla eKr exoduksen jälkeen, Tuomarien aikaan, israelilaiseen ajanjaksoon, makkabealaisiin ja Israelin valtioon, saamme yhteensä yli 900 vuotta. Jerusalem oli pääkaupunkina noiden vuosien aikana 770 vuotta. Kun katsomme historiaa ja Jerusalemia hallinneita muslimivaltakuntia, mikään niistä ei tehnyt Jerusalemia koskaan pääkaupungikseen. Muslimeille kaupunki ei ollut riittävän tärkeä sellaiseksi. Palestiinalaisilla ei ole koskaan ollut omaa hallintoa eivätkä he siksi ole koskaan tehneet Jerusalemista pääkaupunkiaan. Palestiinalaisten ja YK:n halu murentaa Jerusalemin historiallinen merkitys juutalaisille on käsittämätön! Tutkikaa alla olevaa Jerusalemin aikajanaa. Ovatko arabit/muslimit koskaan tehneet Jerusalemia pääkaupungikseen?
Jerusalemin aikajana
Aika Valtakunta Pääkaupunki
2000 eKr. kanaanilainen jakso, Aabrahamin aika
1400 ekr. jebusilainen Jerusalem (amorilaiset ja heettiläiset)
1200 eKr. tuomarien aika, Joosua valloittaa Jerusalemin ja Siilo sytyttää sen tuleen.
Sittemmin jebusilaiset palaavat
1000-586 israelilainen aika, I Temppeli rakennetaan. Alkaa Jerusalem, yli 400 v eKr. Daavidin aika
586-538 eKr. Babylonian hallintokausi (irakilaiset) Babylon
538-332 eKr. Persian hallintokausi, juutalaisilla on autonomia, Jerusalem, yli 200 v
II Temppeli rakennetaan
332-167 eKr. hellenistinen kausi (kreikkalaiset) Konstantinopoli
167-63 eKr. makkabealaiset hallitsevat (juutalainen valtakunta) Jerusalem, yli 100 v
63-324 jKr. Rooman valta Rooma
324-638 jKr. Bysantin valtakausi (roomalaiskristityt) Konstantinopoli
638 – Umayyad-dynastia (Saudi-Arabia) Damaskos
750 – Abbasid-dynastia (Irakista) Bagdad
970 – Fatimid-dynastia (pohjois-afrikkalaiset) Kairo
1071-1099 seldzukit (turkkilaiset) Iznik(Nikea), myöhemmin Konya (Ikonion)
1099-1291 Ristiretkien aika (eurooppalaiset/kristityt) Jerusalem, myöh. Akko
1291-1917 Toinen arabien/muslimien aika
1291-1516 Mamelukien aika (Egyptin arabit/muslimit) Kairo
1517-1917 Ottomaanien aika (Turkin arabit/muslimit) Istanbul (ent.Konstantinopoli)
1917-1947 Brittimandaatti Lontoo
1948 – Israelin valtio, juutalainen Jerusalem, yli 70 v nykyhetki
Jerusalem on ollut juutalaisten/israelilaisten pääkaupunki yli 770 vuotta.
Se ei ole ollut koskaan arabien/muslimien pääkaupunki.
Raamatullisesti puhuen Jumala suunnitteli Jerusalemin Pyhäksi kaupungiksi, joka kuuluu juutalaiselle kansalle osana Israelille annettua perintöä. Tämä päätös oli tehty kauan ennen kuin palestiinalaisia muslimeja oli edes olemassa. Uusi testamentti, vaikka se kirjoitettiin 2000 vuotta sitten, ennustaa, että Jerusalem on oleva juutalaisten hallussa lopun aikoina (Ilm. 11). Niinpä nykyiset tapahtumat ovat Jumalan tahdon mukaisia. Jerusalem on tärkein kaupunki maan päällä. Se mainitaan Raamatussa yli 800 kertaa, enemmän kuin mikään muu kaupunki maailmassa. Sitä koskeva kansainvälinen kiista kansakuntien ja Israelin välillä johtaa Kristuksen paluuseen. YK:n ja palestiinalaisten harjoittama vastarinta juutalaisten Jerusalemin hallintaa vastaan aiheuttaa sen, että kaikki maailman kansat hyökkäävät Jerusalemia vastaan. Ja Jeshua on saapuva puolustamaan sitä, niin kuin Sakarja 14:2-5 ilmoittaa:”Minä kokoan kaikki kansat sotaan Jerusalemia vastaan…Herra lähtee liikkeelle ja sotii näitä kansoja vastaan kuin sotimispäivänään, taistelun päivänä. Hänen jalkansa seisovat sinä päivänä Öljymäellä, joka on Jerusalemin edustalla itää kohti. Öljymäki halkeaa kahtia idästä länteen hyvin suureksi laaksoksi…Herra, minun Jumalani, tulee ja kaikki pyhät ovat hänen mukanaan” (Sak.14:2-5, SV).
Raamatusta näemme, että kun maailman kansat hyökkäävät kaupunkia vastaan, ollaan hyvin lähellä Kristuksen paluuta. Emme tiedä hetkeä emmekä päivää, jolloin tuo tapahtuu, mutta saamme merkkejä. Mielestäni tämä on oleva Jeshuan tuhatvuotisen valtakunnan alku, kun hän tulee kaikkien pyhien kanssa.
Tämä kirjoitus sisältää otteita kirjoittajan kirjasta ”Contested Ownership of Israel” (Israelin riitautettu omistusoikeus).
Kirjoittajasta: Sonia Waters, FM, on Israelin kansalainen, messiaaninen juutalainen, historioitsija, joka on valmistunut Cambridgen yliopistosta Englannista, opettaja, kansainvälinen luennoitsija ja turistiopas Israelissa. Hän haluaa nähdä totuuden Israelista leviävän kaikkialle maailmaan ja vihollisen valheiden ja petoksen loppuvan. Hänen viestinsä maailman kristityille on, että Kristuksen paluu kulkee käsi kädessä juutalaisten paluun kanssa Luvattuun maahan. Se on Jumalan heille antaman perintö, ja nämä ovat todellakin ” viimeisiä vuosia”. Meidän on nähtävä ”totuus ja totuus tekee [meidät] vapaiksi.” Sonialla on omalla nimellään youtube-kanava ja facebook ryhmä nimeltä ”The Bible and Israel” (Raamattu ja Israel).
Netivyah
Opetus Siionista
nro 43, toukokuu 2021
