Löytääksesi aviopuolison, etsi kaivo

REBEKKA:

LÖYTÄÄKSESI AVIOPUOLISON, ETSI KAIVO

Kirj. Ovadiah ben Avraham

Millainen Rebekka oli?

Tiede on saanut selville 1900-luvulta lähtien monia ihmisen persoonallisuuteen liittyviä yksityiskohtia. Genetiikka auttaa ymmärtämään monia asioita väristämme (iho, silmät, hiukset), hahmostamme (kauneus, muoto, pituus, voima) vieläpä käyttäytymisestämme (puhe, asenne, aisti, ymmärrys). Tosiasia on, että elämämme muutamat ensimmäiset vuodet vaikuttavat ratkaisevasti aivojen ja tunteiden kehittymiseen sikäli, että ne kasvattavat kiintymystä, turvan tunnetta ja rakkautta useinkin fyysisen kosketuksen, rintaruokinnan ja lohduttamisen kautta.

Ihmisen luonteen tutkimista (eläväänkin) tekstiin turvautuen ei voi verrata suoraan nykyajan fyysisiin tutkimuksiin, silti se, että yritämme luoda kuvan muinaisesta yhteiskunnasta, jossa perheet ja suvut elivät yhdessä perinteisellä, paimentolaisella ja maatalousvaltaisella tavalla, auttaa meitä saamaan enemmän tekstistä. Aivan samalla tavalla kuin nykypäivinä nähdään, miten ihmisen persoonallisuus kehittyy paljon ensimmäisten 25 elinvuoden aikana, näin tapahtui vanhoissakin yhteiskunnissa ihmisen kehittyminen, kun ihmisen luonne muotoutuu! Tästä käsin tutkimme Rebekan persoonallisuutta ja luonnetta, ja katsomme, mitä voimme oppia hänen puhemiehestään.

Mitkä olivat hänen sukujuurensa (jotka johtivat naimakauppaan)?

Hänen isästään Betuelista ei ole kirjoitettu paljon muuta, kuin että hänellä oli seitsemän veljeä. Tämä merkitsee sitä, että Rebekalla oli seitsemän setää ja heidän lisäkseen vielä neljä, jotka hänen isoisänsä oli saanut sivuvaimonsa kanssa (1. Moos. 22:23,24). Rebekka oli Paddam-Aramista kotoisin olevan aramealaisen Betuelin tytär. Paddan-Aram sijaitsee Tigriksen ja Eufratin välissä.

Rebekka on ollut kenties vanhin ja/tai ainoa tytär, sillä Betuelin mainitaan saaneet vain hänet (22:23). Hänellä on yksi ainoa veli, joka mainitaan nimeltä, Laaban (25:20). Tekstistä löytyy tosin viittauksia useampaankin veljeen (24:59,60). Muissa 1. Mooseksen kirjan teksteissä viitataan siihen, että perheen miespuoliset jäsenet hellivät ja varmasti suojelivat häntä (21:9, 22:23, 24:16,60,34:7).

Hänen äitinsä nimeä ei mainita. Sen sijaan tiedämme, että hänen isoäitinsä oli Milka, Aabrahamin veljen Haaranin tytär ja Lootin sisar. Emme voi olla varmoja siitä, oliko Rebekan äiti samaa heimoa kuin Milka. Äidistä kerrotaan, että hän sai koruja (24:53). Hänellä oli oma kotinsa (ima lebeit), niin kuin hänen isällään oli omansa (beit avich), todennäköisesti niin kuin Aabrahamilla ja Saaralla oli oma telttansa (12:8, 18:6, 24:23,28,67).

Rebekka varttui varmasti varakkaassa talossa (rav imanu), koska hänellä oli oma imettäjänsä ja palvelijattaria, jotka lähtivät hänen kanssaan (24:25,29,61). Rebekka ammentaa vettä kaivosta, mikä tuo mielemme Raakelin luvussa 29. Ja jos Laabanilla oli lampaita, on todennäköistä, että Rebekan isälläkin oli lampaita. Pidän siis todennäköisenä, että Rebekka kaitsi lampaita. Kaikki tämä voi olla tärkeää tietoa sulhaselle – sillä kun menet naimisiin morsiamesi kanssa saat hänen mukanaan koko hänen perheensä, näin ainakin entisinä aikoina!

Miten nopeasti voidaan mennä kihloihin? – Tarvitaan vain se, joka on halukas!

Ensimmäisen kerran Rebekka mainitaan nimeltä jakeessa 22:15: ”…kun siihen tuli ruukku olallaan Rebekka…” Huomaa, milloin ja miten hän ilmestyy ”raamatulliselle näyttämölle”. Hän ei ole tavallinen, hänen syntymänsäkään ei ollut tavallinen (22:23). Sillä kerrotaanko Raamatussa muualla tyttövauvan syntymisestä?

Rebekka on ”kaupunkilaisten tyttäriä”, Betuelin tytär. Hän ei ole vain nuori nainen (ha-naara), vaan hän on neitsyt (batula) ja luonnollisesti hyvin kaunis. Hänestä sanotaan myös, että hän on nainen (ha-isha), mikä vaikeuttaa eksegeettien arviointeja hänen iästään (24:4,44). Voimme päätellä taitavuudesta, jolla hän ammensi vettä kaivosta, hänen keskustelustaan palvelijan ja perheensä jäsenten kanssa sekä hänen omasta radikaalista päätöksestään lähteä isänsä kodista, että hän oli aikuinen mutta ei vielä ehkä täysi-ikäinen.

Meistä tuntuu koomiselta tapa, jolla hän puhuttelee Aabrahamin palvelijaa (24:12); hän puhuttelee häntä muodollisesti ”herrani” (adoni). Näin hän epäilemättä osoittaa kunnioitusta tälle Jumalan apurille, Elieserille (15:2, 24:2), joka on hänelle toistaiseksi täysi muukalainen.

Hän on halukas! Ruukun laskeminen alas on helppoa, mutta 10 kamelin juottaminen on kaikkea muuta! Tätä korostavat monet kommentaattorit, sillä kannattaa todella mainita, että hän on ammentanut ehkä peräti yli 1000 litraa vettä! Hän tekee sen, mikä on hänen vallassaan, ja jatkaa uskollisesti, kunnes kaikki ovat juoneet kyllikseen. Kaiken aikaa palvelija tarkkailee häntä ja odottaa nähdäkseen ”oliko Herra antanut hänen matkansa onnistua” (24:21).

Hän osoittaa myös, että hän voi ja tahtoo tehdä itsenäisiä päätöksiä ja toteuttaa suunnitelmansa, niin kuin saamme lukea myöhemmin, kun hänen mielipidettään kysytään, tahtooko hän lähteä ”tämän miehen” matkaan. Hänellä on ääni ja päätös (24:8). Tekstistä ei heijastu minkäänlaista epäröintiä. Rebekka on halukas! Se, että hän on suoriutunut edellä kuvatusta urakasta, tukee sitä oletusta, että hän oli aikuinen ja oli mukana perheen elinkeinon harjoittamisessa, niin kuin on usein tapana paimentolaisperheissä. Toisaalta on huomattavaa, että tuossa patriarkaalisen kulttuurin keskellä hän on yksinään kaivolla ja palvelee itsenäisesti perhettään ja matkailijoita. Toisaalta hän on auktoriteetin alainen: isänsä auktoriteetin mutta vielä selvemmin tätä auktoriteettia käyttävät hänen äitinsä ja veljensä (24:50,55). Hän on riippuvainen heidän hyväksynnästään ja on siten heistä riippuvainen. Tämä on itse asiassa jokaisen ihmisen kehityksessä persoonallisuuden kehittymisen korkein tila.

Rebekan perheen yllä vaikuttaa ilmiselvästi myös korkeampi auktoriteetti; Jumalan enkeli on valmistanut tien niin, että Aabraham tavoittaa omaa sukuaan olevan tytön tulevaksi vaimoksi pojalleen. Tämän ovat todenneet niin palvelija kuin Rebekan perhekuntakin, joten voidaan vain sanoa: ”Tämä on lähtöisin JHVH:sta. Me emme voi sanoa tästä sinulle hyvää emmekä pahaa” (24:50).

Jae 24:8 ”ellei nainen tahdo” (im lo tove haisha) ja varhaisempi viesti ( ”Abrahamille kerrottiin” 22:20) viestittävät, että Aabraham on voinut ajatella juuri tätä nimenomaista veljensä pojantytärtä (”jollei tyttöä anneta sinulle”, 24:41). Tämä tärkeä tapahtuma kahden perheen välillä on todellakin lähtöisin isästä; kyse ei ole vain kahden ihmisen tekemästä valinnasta.

Rebekka on valmis lähtemään viivyttelemättä, niin kuin palvelijakin tahtoo (24:58). Palvelija on halukas saamaan tehtävänsä suoritetuksi ja pyytää saada palata nopeasti isäntänsä luokse. Ja koska Herran siunaus on kaiken yllä, Rebekka siunataan: ”Tulkoon sinusta, sisaremme, tuhansia ja kymmeniätuhansia, ja jälkeläisesi vallatkoot vihamiestensä portit” (24:60). 

David Guzik kirjoittaa Rebekasta kuin tiivistelmänä luvusta 24: ”Kasvojen verhoaminen hunnulla oli merkki siveydestä, vaatimattomuudesta ja alistumisesta. Näin Rebekka tahtoo kohdata sulhasensa.” Ja lopuksi, Rebekkaa rakastetaan, mikä on varmaan tehnyt syvän vaikutuksen nuoreen morsiameen.

Tällainen halukkuus elinikäiseen sitoutumiseen – omassa tai vieraassa maassa – rakkauden perusteella, on vieläkin terveen ja pitkäaikaisen perhesiteen salaisuus.

Kertomuksen ydin pähkinänkuoressa

Joskus sanotaan, että kristityt pyytävät Jumalalta merkkiä, jotta osaavat valita oikean kumppanin. Juutalaiset sen sijaan etsivät itse pystyvää naista, joka olisi sopiva naimakauppa. Siksi on niin kiehtovaa nähdä, kuinka tässä kertomuksessa molemmat näkökulmat kohtaavat. Eivät pelkästään seurakuntiemme palvelijat vaan jopa HERRA itse järjestelee naimakauppoja! Sen pitäisi rohkaista meitä.

Kirjoittajasta: Ovadiah on suorittanut Raamatun opinnot Heprealaisessa yliopistossa Jerusalemissa ja kuuluu Netivyan henkilökuntaan.