Yitshak Kugler
Rakas ystäväni julisti, että koska Jeshua oli saanut aikaan ikuisen sovituksen, ei sentähden enää ollut tarvetta paastota ja rukoilla Jom Kippurina (sovituspäivänä) sovituksen saavuttamiseksi. Totta puhuakseni olin melkoisen tyrmistynyt hänen väitteestään. Ensinnäkään kukaan seurakunnassamme ei ajattele saavuttavansa sovitusta paastoamalla ja rukoilemalla Jom Kippurina. Jos sanomme, että Messias on hankkinut sovituksen ja poistanut sovituspäivän tarpeen, niin saman logiikan mukaan voimme sanoa, että koska Kristus on puolestamme uhrattu pääsiäislammas, niin ei ole enää tarvetta viettää pääsiäistä. Ystäväni suhtautuminen heijastaa kristinuskon korvausteologiaa, joka on herkeämättä säilynyt muodossa tai toisessa kirkkoisien ajoista asti. Joten miksi minä, juutalainen Jeshuan opetuslapsi, rukoilen ja paastoan Jom Kippurina?
Liiton tuoma vastuu
Ensiksikin, koska olen juutalainen Jeshuan opetuslapsi, olen sen liiton jäsen, jonka Jumala teki Israelin kansan kanssa. Jumala ei kumoa liittoja. Galatalaiskirjeessä Paavali julistaa, ettei ihmistenkään tekemissä liitoissa kukaan tuo jäljestäpäin toista liittoa muuttaakseen tai kumotakseen entisen liiton – eikä näin varmasti käy liittojen kanssa, jotka uskollinen Jumala on tehnyt. Ehkäpä liiton rankaisuehdot, jotka Jumala teki Israelin kanssa kolmannessa ja viidennessä Mooseksen kirjassa, antavat ensi kädessä todisteen siitä, että liitto on edelleen voimassa. Kammottavat vainot, maasta pakenemiset ja holokausti antavat runsaasti todisteita siitä, kuinka tarkasti nämä ehdot on pantu täytäntöön. Jopa paluu Siioniin meidän päivinämme sisältyy näihin liiton ehtoihin. Yhä uudelleen ja uudelleen Jumala julistaa kirjoituksissa profeettojen kautta, että vaikka Israel on syntinen ja uskoton, niin Jumala pysyy uskollisena liitoilleen ja panee täytäntöön tahtonsa ja suunnitelmansa Israelin kanssa ja kautta. Jumala ei ole hyljännyt Israelin kansaa, kuten voimme lukea Roomalaiskirjeen 11. luvun jakeista 1-4. Menneinä aikoina, kun asioita ei ymmärretty niin hyvin, saattaisimme ymmärtää, että Jumala antaisi anteeksi harha-askeleemme. Mutta kuinka voimme näinä viimeisinä päivinä, kun kirjoituksia ymmärretään paremmin, olettaa Jumalan antavan anteeksi, jos loukkaamme tahallamme yhtä hänen liittonsa seitsemästä määräajasta. Ei, koska olen liiton jäsen ja juutalainen, sovituspäivä on annettu minulle ja koko meidän kansallemme noudatettavaksi.
Sovituksen muistaminen
Toisekseen, koska olen juutalainen Jeshuan opetuslapsi, minut on sovitettu armollisella Messiaan sovitustyöllä. Se itsessään antaa syyn muistaa sovituspäivää. Sitä enemmän, vaikka uskonkin Jeshuaan, niin tosiasia on, että teen yhä syntiä – huolimatta siitä tosiasiasta, että syntini on sovitettu – sillä Messiaan henkilökohtaisen kärsimyksen ja tuskan hirvittävällä hinnalla, jonka hän kärsi roomalaisten ristillä. Tämä surullinen ja viheliäinen tosiasia on minulle riittävä syy nöyrtyä ja kiusata sieluani paastoamalla ja suremalla edes yhtenä päivänä vuodessa – määräaikana, jonka Jumala antoi kansallemme. Jumala armossaan ympäröi meitä asioilla ja tapahtumilla, jotka kannustavat meitä katumukseen ja pyhyyteen, ja yksi näistä on sovituspäivä.
Jos kiinnitän huomiota ”Kol Nidre”–rukouksen tunnustuksiin, minun on tunnustettava että monet synneistä ovat sellaisia, joihin itse olen ollut syypää; erityisesti synteihin, jotka koskevat kieltä ja huulia. Mielestäni on armollinen mahdollisuus saada tunnustaa ja pyytää anteeksi epäonnistumistani Herran edessä, päättää sydämessäni, että teen kaiken minkä voin välttääkseni näiden virheiden toistamista ja rukoilla Herran apua, että hän Henkensä kautta antaisi minulle mahdollisuuden voittaa. Se, että paastoamalla ja rukoilemalla sovituspäivänä saavuttaisin sovituksen, on ajatuksena järjenvastainen. Sovituspäivä ei koskaan tuottanut sovitusta yksittäiselle israelilaiselle. Ei myöskään koskaan ollut mahdollista, että härkien ja kauristen veri olisi ottanut pois syntejä. Ennemminkin meidät on pyhitetty Jeshuan Messiaan ruumiin uhrin kautta lopullisesti. Tästä huolimatta jokainen uskova tulee vastaamaan Messiaan tuomioistuimen edessä jokaisesta tunnustamattomasta synnistä. Sovituspäivä tarjoaa minulle yhden mahdollisuuden lisää tunnustaa syntini Herran edessä ja ottaa vastaan hänen anteeksiantamuksensa Messiaan sovitustyön kautta. Tietysti voin tehdä sen milloin vain, mutta erityisesti minun pitäisi tehdä se sovituspäivänä, kun koko Israel ajattelee syntiä.
Sovituksesta osattomista huolehtiminen
Kolmanneksi, minua ympäröivät oman kansani ihmiset, joilla ei epäuskonsa takia ole sovitusta, jonka Jumala Messiaassa tarjoaa. Tunnen, että kaikista vuoden päivistä juuri sovituspäivänä on mahdollisuus paastota ja rukoilla Herran edessä niiden puolesta, jotka aivan lähelläni ovat eksyksissä ja hukkumaisillaan. Tietysti voin rukoilla tähän tapaan useinkin. Mutta Jom Kippurina minuun tekee vaikutuksen se tosiasia, että aivan lähelläni juutalaiset ihmiset paastoavat ja rukoilevat toivottomin ponnistuksin heilauttaakseen tuomion vaakakupin omaksi hyväkseen kasaten tililleen hyviä töitä ja rukouksia. Tämä asia on sydäntä raastava ja minulle se on selkeä syy nöyryyttää itseäni Herran edessä rukoillen ja paastoten. Jumala ei ole antanut kansallemme vuodessa parempaa päivääpaastota ja rukoilla kansamme ja yksittäisten juutalaisten ihmisten sovituksen puolesta kuin sovituspäivä.
Sovituspäivän todistus
Viettäessäni sovituspäivää paastoten ja rukoillen sinä päivänä, se tarjoaa minulle tehokkaan ja läpitunkevan ainesosan julistaessani Jeshuan evankeliumia kansalleni. En vietä sovituspäivää ollakseni todistuksena vaan pikemminkin edellä olleiden seikkojen johdosta. Mutta se tosiasia, että vakaumuksesta vietän sovituspäivää, tekee työtään kasvattaakseen todistustani omaa kansaani kohtaan. Sovituspäivä ja sitä edeltävät kymmenen kauhistuttavaa päivää tarjoavat tehokkaan ja ilmeisen esityksen synnin todenperäisyydestä kansamme elämässä. Mikään muu kansakunta tai uskonnollinen yhteisö ei omista vuodesta kymmentä päivää synnin ajatteluun, mutta Israelissa se on vakiintunut syvälle kulttuuriimme. Nykymaailmassa, eikä vähiten nykyisen Israelin kansan keskuudessa, on synnin kieltäminen laajalle levinnyt ja syvälle pinttynyt. Tämä psykologinen puolustusmekanismi on vieläkin syvemmälle juurtunut, koska ihmisillä ei ole synnilleen varmaa sovitustietä. Jeshuan juutalaisena opetuslapsena voin tähdentää, että Jom Kippurina sanomme kaikki: ”Me olemme tehneet syntiä, olemme ylittäneet rajan, olemme tehneet väärin…”, ja että Jumala ei ole jättänyt Israelia surun murtamaksi ilman osoittamaansa sovituskeinoa: Messiasta, joka uhrasi iankaikkisen sielunsa kansamme syntien sovitukseksi.
Sovituspäivän profeetallinen merkitys
Sovituspäivä kertoo siitä päivästä tulevaisuudessa, jolloin koko Israel tulee pelastetuksi. On kirjoitettu:
”Ja minä vuodatan Daavidin suvun päälle ja Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouksen hengen. He katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet. … Sinä päivänä pidetään Jerusalemissa suuret valittajaiset…” (Sak.12:10,11).
Seitsemän määräaikaa, jotka on lueteltu kolmannen Mooseksen kirjan luvussa 23, ovat vertauskuvallinen ja profeetallinen hahmotelma Jumalan pelastustyöstä Israelin kansan keskellä koko maailmaa varten. Kaikista näistä määräajoista juuri kauan odotettuna, suurena kansallisen pelastuksen päivänä, jolloin kaikki eloonjäävät israelilaiset tulevat pelastetuiksi – sovituspäivänä.
Sovituspäivän aseman raamatullinen ymmärtäminen
Kristillisen kirkon klassinen perusoppi on ollut, että Jeshua on asettanut uuden liiton, joka syrjäyttää vanhan liiton ja että kirkko on korvannut Israelin kansan Jumalan kansana. Tämä supersessionismin perusoppi (supersessionismi on teologinen termi ”korvausteologialle” – opettaa, että Jumala on korvannut Israelin kirkolla) on jatkuvasti johtanut Jeshuaan uskovia pitämään Jumalan Israelin kanssa tekemää liittoa vanhentuneena ja mitättömänä. Tämän vuosisadan aikana juutalaiset uskovat ovat pikkuhiljaa löytäneet tien ymmärtääkseen liittosuhteensa Jumalan ja Israelin kansan kanssa. Uusi liitto ei korvaa Jumalan liittoa. Ennemminkin se tekee jäsenilleen mahdolliseksi Toorasta kiinnipitämisen, jälkimmäisen ollessa kirjoitettuna sydämiemme tauluun, kuten profeetta Jeremia ilmoittaa luvun 31 jakeissa 31-35. Uusi liitto tarjoaa pelastavan tiedon Herralta ja uskovalle syntien anteeksiantamuksen. Uuden liiton jäsenyyden avulla kykenen noudattamaan ja pitämään sovituspäivää kunnollisesti ja hengellisesti sekä samaistumaan kaikkeen siihen Messiaan ristintyön tarpeeseen, joka Israelilla on ja joka sovittaa syntimme vielä nytkin.
