Parashat VaJechi alkaa 1 Mooses 47:28:sta ja päättyy kirjan viimeiseen jakeeseen. Hepreankielen VaYechi on suomeksi ´ja hän eli´. Kun tutkimme tätä raamatullista kaavaa, näemme heti että aina kun Raamatun jae alkaa sanalla VaYechi, se tarkoittaa, että hän kuoli. Tämän todistaa jo Ensimmäisen Mooseksen kirjan luku 5, jossa tämä kaava toistuu monta kertaa: jakeissa 3,6,9,12,15… Itse asiassa tämä kaava toistuu heprealaisessa Raamatussa 50 kertaa.
Viikon jaksossa Jaakob kuolee Goosenin maassa Egyptissä. Ennen kuolemaansa Jaakob kutsuu Joosefin luokseen ja panee Joosefin vannomaan, ettei hän hautaa isäänsä Egyptiin, vaan vie hänet Hebroniin ja hautaa hänet sinne Makpelan luolaan Iisakin, Rebekan, Saaran ja Abrahamin kanssa. Minulle tämä hetki on erittäin merkittävä. Isästäni tuli Jeshuuaan uskova vanhana miehenä. Minulla oli etuoikeus saada kastaa hänet Galilean meressä, ja kolme kuukautta sen jälkeen hän kuoli. Vaikka isästäni tuli Jeshuuaan uskova vain vähän ennen kuolemaansa, hän pani minut vannomaan: kuolen Israelin maassa ja tulen haudatuksi Israelin maahan. Israelin valtion suhde tähän maahan perustuu Jumalan sanaan. Lupaus Jordan-joen ja Välimeren väliin jäävästä Maasta on lupaus, jonka Jumala teki useammin kuin minkään muun Israelille tai ihmiskunnalle tekemänsä lupauksen. Yksistään Ensimmäisessä Mooseksen Kirjassa Israelille annetaan lupaus maasta 27 kertaa. Sen lisäksi se esiintyy muualla Toorassa vielä 97 kertaa, mikä merkitsee, että jo pelkästään viidessä Mooseksen kirjassa lupaus mainitaan ja toistetaan 124 kertaa. Koko Raamatussa se mainitaan ja toistetaan yli 300 kertaa. Mitä väliä on siis sillä, mitä YK sanoo Israelista! YK on keskittynyt vastustamaan Israelia syntymästään saakka. Arabi- ja muslimikansoilla on siellä automaattisesti enemmistö; YK:n historiaa värittävä Israel-viha on patologista, siihen ei ole mitään syytä, eikä se tarvitse syytä. Olemme sitoutuneet elämään turvaten Jumalan Sanaan, ja meidän kansakuntamme päätökset tulisi tehdä Jumalan sanan ja vanhurskauden pohjalta.
Josep Shulam
