Messiaaninen rauhan kuningaskunta, osa 2

Profeetallisia näkökulmia 13: Messiaan tulemuksen merkit – osa 9

Kirjoittanut: Keijo Lindeman

”Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista” (1.Kor.13:9).

Uskovien ihmeellinen ylösnousemusolotila

”Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista. Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta. Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa, mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus,sittenKristuksenomat hänen tulemuksessaan; sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman” (1.Kor.¬15:20-24).

”Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen” (Dan.12: ).

”Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen” (Joh.5:28-29).

”Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi” (Fil.3:20-21).

”Mutta joku ehkä kysyy: ’Millä tavoin kuolleet heräjävät, ja millaisessa ruumiissa he tulevat?’ Sinä mieletön, se, minkä kylvät, ei virkoa eloon, ellei se ensin kuole! Ja kun kylvät, et kylvä sitä vartta, joka on nouseva, vaan paljaan jyvän, nisun jyvän tai muun minkä tahansa. Mutta Jumala antaa sille varren, sellaisen kuin tahtoo, ja kullekin siemenelle sen varren.

Ei kaikki liha ole samaa lihaa, vaan toista on ihmisten, toista taas karjan liha, toista on lintujen liha, toista kalojen. Ja on taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita; mutta toinen on taivaallisten kirkkaus, toinen taas maallisten. Toinen on auringon kirkkaus ja toinen kuun kirkkaus ja toinen tähtien kirkkaus, ja toinen tähti voittaa toisen kirkkaudessa. Niin on myös kuolleiden ylösnousemus: kylvetään katoavaisuudessa, nousee katoamattomuudessa; kylvetään alhaisuudessa, nousee kirkkaudessa; kylvetään heikkoudessa, nousee voimassa; kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on sielullinen ruumis, niin on myös hengellinen…Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.

Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme. Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen” (1.Kor.15:35-44, 50-53).

Tässä yhteydessä on syytä käsitellä vielä vähän tarkemmin uskovien ihanaa ylösnousemusolotilaa, jossa he hallitsevat ns. tuhatvuotista messiaanista rauhan kuningaskuntaa Messiaan kanssa.

Raamatun mukaan kuolleiden ylösnousemus ei ole vain yksi kertakaikkinen tapahtuma viimeisen tuomion yhteydessä, niinkuin melko laajalti kristillisissä piireissä opetetaan, sillä ylösnousemus jakaantuu vuoroihin.

Ensinnäkin voidaan kuolleiden ylösnousemus jakaa kahteen osaan: elämän ylösnousemukseen eli ensimmäiseen ylösnousemukseen ja tuomion ylösnousemukseen (Ilm.20:1-6).

Ensimmäinen ylösnousemus eli elämän ylösnousemus tapahtuu ennen tuhatvuotista rauhan kuningaskuntaa ja tuomion ylösnousemus tuhatvuotisen rauhan kuningaskunnan jälkeen olevan ns. viimeisen tuomion yhteydessä, jolloin jumalattomat nousevat kuolleista häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen (Ilm.20:1-15).

Toisaalta vanhurskasten ylösnousemus eli elämän ylösnousemus jakaantuu vuoroihin. Esikoisena on Messias, joka nousi esikoisena kuoloon nukkuneiden joukosta. Tähän esikoisylösnousemukseen kuuluvat myös ne vanhan liiton pyhät, jotka Messias herätti kuolleista oman ylösnousemuksensa yhteydessä Jerusalemissa (Luuk.14:14; Mat.27:50-53).

Se oli ”esikoislyhde eli heilutuslyhde”, jonka ylimmäinen pappi Jeshua Messias ”heilutti” Isän edessä taivaan temppelissä (3.Moos.23:914; Heb.9:11-28; selostettu tarkemmin tekijän kirjassa ”Apostolinen seurakunta ja antikristuksen eksytys”).

Varsinainen ylösnousemuksen pääjoukko nousee kuolleista silloin, kun Messias saapuu tulemuksessaan omiansa noutamaan, jolloin uskossa kuolleet nousevat ylös ensin ja uskossa elävät muutetaan silmänräpäyksessä kuoleman kaltaisen prosessin kautta ylösnousemusolotilaan ja temmataan yhdessä uskossa kuolleiden kanssa Herraa vastaan yläilmoihin, ollaksemme aina Herran kanssa.

Sitten tulee loppu. Tämä on yleensä käsitetty siten, että loppuerä vanhurskasten ylösnousemuksesta tapahtuu tuhatvuotisen Messiaan kuningaskunnan jälkeen olevan viimeisen tuomion yhteydessä.

Tästä Raamattu ei opeta kovin selkeästi, mutta yleensä ymmärretään niin, että tuhatvuotisen kuningaskunnan aikana uskoon tulleiden ylösnousemus, loppuerä elämän ylösnousemuksesta, tapahtuisi juuri viimeisen tuomion yhteydessä.

Kun Herra Jeshua saapuu, tapahtuu uskossa kuolleiden ruumiiden ylösnousemus ja myös uskossa elävät muutetaan silmänräpäyksessä ylösnousemusolotilaan.

Paavalin maininta ”emme kaikki kuolemaan nuku”, ei tarkoita sitä, etteikö uskossa elävienkin täytyisi kuolla, sillä kaikkien ihmisten on kuoltava synnin tähden (Room.5:12; Heb.9:27).

Elossa olevien uskovien kohdalla Herran tulemuksessa kuoleman prosessi on kuitenkin niin nopea, silmänräpäyksellinen, ettei siinä ehditä hautajaisia pitämään eikä näiden uskovien ruumiita ehditä panna hautaan lepäämään eli nukkumaan, niinkuin Raamatun kaunis ilmaus uskossa kuolleen ruumiin haudassaolosta kuuluu (Joh.11:11-13; Jes.26:19).

Herran tulemuksessa uskossa elävät kokevat silmänräpäyksellisen kuoleman prosessin ja muutoksen ylösnousemusolotilaan. Kaikkien on kuitenkin täytettävä kuoleman laki, sillä liha ja veri ei peri taivasten valtakuntaa. Sen on kuoltava, jotta lihan kapina ei taivaallisessa olotilassa jatkuisi (Room.7:18-25).

Herran tulemuksessa uskovat saavat uuden ihmeellisen ylösnousemusruumiin, samankaltaisen kuin Jeshuallakin oli ylösnousemuksensa jälkeen.

Tämä maallinen ruumis on ikäänkuin kuoleva nisunjyvä, josta uusi ylösnousemusruumis nousee. Ylösnousemusruumis on kuolematon ruumis, katoamaton ruumis, voiman ruumis, hengellinen ruumis ja kirkkauden ruumis, jossa on eri kirkkauden tasoja, palvelustyömme ja uskollisuutemme mukaan maan päällä (Dan.12:2-3; Mat.13:43).

Taivaallisessa olotilassa me muutumme edelleen kirkkaudesta kirkkauteen (2.Kor.3:18). Se on ruumis, jossa ei koskaan ole kipua eikä sairautta eikä muita kuolevaisen ruumiin vajavaisuuksia (Ilm.21:4).

Se on ruumis, joka ei ole riippuvainen maallisesta ruuasta, mutta voi nauttia siitä (Luuk.24:36-43). Se on ruumis, jossa voimme siirtyä silmänräpäyksessä paikasta toiseen, ilmestyä vaikkapa lukitussa huoneessa oleville ja kadota taas silmänräpäyksessä (Joh.20:19-29).

Se on ruumis, joka on ikäänkuin silta kahden maailman, näkyväisen materian maailman ja näkymättömän hengen maailman välillä. Se on ylösnousemusolotila, jossa ei naida eikä mennä miehelle, vaan ollaan enkelien kaltaisia (Mat.22:23-32).

Se on ruumis, jossa me tunnemme täydellisesti, niinkuin meidät itsemmekin täydellisesti tunnetaan, olotilassa, joka on täydellistä vanhurskautta, rauhaa, rakkautta ja iloa (1.Kor.13:1-13; Mat.25:21).

Ennalleen asetettu ihminen Jumalan kuva

”Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät” (1.Moos.1:27 ).

”Eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksiottamista, meidän ruumiimme lunastusta” (Room.¬8:23).

”Katsokaa, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin. Sentähden ei maailma tunne meitä, sillä se ei tunne häntä. Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on” (1.Joh.3:1-2).

Kun Jumala loi ihmisen alkuparatiisiin, oli hän Jumalan kuva. On mitä ilmeisintä, että ennen syntiinlankeemusta ihminen oli ”hengellisessä” (kuolemattomassa) ruumiissa Messiaan kaltaisena ja saattoi käyttää hengellisen kirkkauden ruumiin ominaisuuksia hyväkseen.

Kun ihminen lankesi syntiin alkuparatiisissa, hengellisen ruumiin kirkkaus katosi ja langennut ihminen jäi maallisen kuolevaisen ruumiin vangiksi, eikä enää voinut käyttää langenneessa tilassaan kirkkauden ruumiin ominaisuuksia hyväkseen (1.Moos.3:124; Room.3:23; Ps.104: 1-2; 2.Moos.34:29-35; Job 19:2527; Selostettu tarkemmin tekijän kirjassa ”Apostolinen seurakunta”).

Kun Herra Jeshua lunasti ihmiskunnan ristillä, silloin jokaisen ihmisen henki, sielu ja ruumis lunastettiin alennustilasta takaisin Jumalan yhteyteen.

Jokainen ihminen, joka tekee parannuksen ja ottaa uskossa vastaan Jeshuan Herranaan, kokee syntien anteeksiantamuksen ja lunastus astuu voimaan hänen henkensä ja sielunsa kohdalla.

Myös langenneen Adamin jälkeläisten ruumis on periaatteessa lunastettu ristillä, mutta ruumiin lunastuksen toteutus odottaa toimeenpanoa. Siihen saakka me saamme odottaa ruumiin lunastusta ja asua tässä kuoleman ruumiissa, jossa kuoleman ja sairauden voimat tekevät työtään ja lopulta ruumiimme joutuu ”matojen ruoaksi” (Room.7:24-25; 8:17-23).

Kun Herra Jeshua saapuu, Hän ilmestymisessään muuttaa meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi voimallaan. Silloin myös uskovien ruumiin osalta lunastus toteutuu lopullisesti ja ihmisestä tulee jälleen Jumalan kuva, Messiaan kaltainen ylösnousemusihminen, jossa henki, sielu ja ylösnousemusruumis on yhtenä taivaallisena kokonaisuutena.

Silloin langenneen ihmisen, Adamin suvun jäsenten, ennalleen asettaminen on suoritettu. Tuhatvuotinen messiaaninen rauhan kuningaskunta on aikaa, jossa ennalleen asetetut Adamin jälkeläiset saavat ”harjoitella” palveluja hallitustehtävissä ylösnousemusolotilassa tulevaa lopullista uuden taivaan ja maan aikaa varten, jossa pyhät palvelevat ja hallitsevat tulevaa maailmaa iankaikkisesti Jumalan ja Messiaan kanssa (Ilm.22:1-5; 2.Piet.3:13)..

Israel Jumalan pappiskansana paratiisivaltakunnassa

”Ja he rakentavat jälleen ikivanhat rauniot, kohottavat ennalleen esi-isien autiot paikat; ja he uudistavat rauniokaupungit, jotka ovat olleet autiot polvesta polveen.

Vieraat ovat teidän laumojenne paimenina, muukalaiset teidän peltomiehinänne ja puutarhureinanne. Mutta teitä kutsutaan Herran papeiksi, sanotaan meidän Jumalamme palvelijoiksi; te saatte nauttia kansain rikkaudet ja periä heidän kunniansa” (Jes.61:4-6).

”Näin sanoo Herra Sebaot: Vielä tulee kansoja, monien kaupunkien asukkaita, ja toisen asukkaat menevät toiseen ja sanovat: ’Lähtekäämme, käykäämme etsimään Herran mielisuosiota, etsimään Herraa Sebaotia’. ’Minäkin lähden.’

Ja monet kansat, väkevät pakanakansat, tulevat Jerusalemiin etsimään Herraa Sebaotia, etsimään Herran mielisuosiota. Näin sanoo Herra Sebaot: Niinä päivinä tarttuu kymmenen miestä kaikista pakanakansain kielistä, tarttuu Juudan miestä liepeeseen sanoen: ’Me tahdomme käydä teidän kanssanne, sillä me olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne’.” (Sak.8:20-23).

”Sana, jonka Jesaja, Aamoksen poika, näki Juudasta ja Jerusalemista. Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, kukkuloista korkeimpana, ja kaikki pakanakansat virtaavat sinne. Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: ’Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa, sillä Siionista lähtee laki (hepr. VT: Torah = opetus, oppi, laki), Jerusalemista Herran sana’.

Ja hän tuomitsee pakanakansojen kesken, säätää oikeutta monille kansoille. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan” (Jes.2:1-4).

”Silloin minä muutan puhtaiksi kansojen huulet, niin että he kaikki rukoilevat Herran nimeä, palvelevat häntä yksimielisesti” (Sef.3:9).

”Niin Herra lohduttaa Siionin, lohduttaa kaikki sen rauniot, hän tekee sen erämaasta kuin Eedenin ja sen arosta kuin Herran puutarhan; siellä on oleva riemu ja ilo, kiitos ja ylistysvirren ääni” (Jes.51:3).

”Minä iloitsen Jerusalemista ja riemuitsen kansastani; eikä siellä enää kuulla itkun ääntä eikä valituksen ääntä. Ei siellä enää ole lasta, joka eläisi vain muutaman päivän, ei vanhusta, joka ei täyttäisi päiviensä määrää; sillä nuorin kuolee satavuotiaana, ja vasta satavuotiaana synnintekijä joutuu kiroukseen.

He rakentavat taloja ja asuvat niissä, he istuttavat viinitarhoja ja syövät niiden hedelmät; he eivät rakenna muitten asua, eivät istuta muitten syödä; sillä niinkuin puitten päivät ovat, niin ovat elinpäivät minun kansassani. Minun valittuni kuluttavat itse kättensä työn. He eivät tee työtä turhaan eivätkä lapsia synnytä äkkikuoleman omiksi, sillä he ovat Herran siunattujen siemen, ja heidän vesansa ovat heidän tykönänsä.

Ennenkuin he huutavat, minä vastaan, heidän vielä puhuessaan minä kuulen. Susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella, ja leijona syö rehua niinkuin raavas, ja käärmeen ruokana on maan tomu; ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sanoo Herra” (Jes.65:19-25).

”Ja kalastajia seisoo sen rannalla. Een-Gedistä Een-Eglaimiin asti se on oleva yhtä verkkoapajaa. Siinä on kaikenlaisia kaloja, aivan kuin suuren meren kaloja, hyvin paljon… Mutta virran varrella, sen molemmilla rannoilla, kasvaa kaikkinaisia hedelmäpuita. Niistä eivät lakastu lehdet eivätkä lopu hedelmät: joka kuukausi ne kantavat tuoreet hedelmät, sillä niitten vedet juoksevat pyhäköstä, ja niitten hedelmät ovat ravitsevaiset ja niitten lehdet parantavaiset” (Hes.47:10, 12).

Maapallolla on mahdollisesti ollut jo kaksi paratiisivaltakuntaa tai ainakin vähintään yksi (Hes.2¬8:13-19; 1.Moos.2:815).

Messiaan valtakunta tulee olemaan myös paratiisivaltakunnan aikaa (toinen tai mahdollisesti jo kolmas paratiisi maapallolla).

Nooan päivinä maapalloa ympäröivä ilmakehän sumumeri satoi alas maahan vedenpaisumuksessa (1.Moos.1:6-8; 1.Moos.7:1-13). Lopun ajan synnytystuskissa osa maapallon vesistä nousee maapalloa suojaavaksi sumumereksi, niin että maapallon ilmasto ja olotila asetetaan ennalleen paratiisiksi (Ilm.8:8-9; Jes.4:1-6; Ap.t.3:19-21).

Auringonvalo ei polta, mutta ilmasto ja olosuhteet ovat ihanteellisen paratiisimaiset kautta maapallon. Paratiisiolotila maapallolla tuo tullessaan monia siunauksia. ’

Kasvillisuus tulee olemaan hyvin rehevää kautta maapallon eikä kenelläkään ole vähäisintäkään puutetta ruoasta (Jooel.2:23-27). Ihmiset palaavat pääsääntöisesti takaisin alkuperäiseen kasvisravintoon ja myös kalaruuat tulevat olemaan käytössä, kuten Hesekielin näyssä kerrotaan (1.Moos.1:29).

Eläinkunta on Jumalan Hengen vaikutuksesta niin kesyyntynyttä, että leijonat, karhut ja muut petoeläimet ovat kesyjä kuin kotieläimet ja kaikkien petoeläintenkin ravintona on alkuperäinen kasvisravinto (1.Moos.1:30; toiset käsittävät eläinten ruohon syönnin vertauskuvalliseksi).

Ihmisten ikä tulee olemaan paratiisivaltakunnassa satoja vuosia (kukaan ei tule rikkomaan 1000 vuoden ikää) kuten Adamin päivinä (Jes.65:20-22; 1.Moos.5).

Tämä johtuu ainakin kolmesta seikasta. Ensinnäkin maapallon kiertorata on ilmeisesti hiukan lähempänä aurinkoa, jolloin vuodet ovat hiukan lyhempiä.

Toiseksi, maapallolla paratiisiolosuhteet ovat terveelliset, joka edistää pitkäikäisyyttä ja kolmanneksi, Jumalan siunaus myös omalta osaltaan lisää ihmisen ikää, niin että kukaan ei kuole nuorena eikä kesken elinvuosiensa.

Lopun ajan tuomioiden keskellä suurkaupungit, maailman synninpesät, ovat tuhoutuneetperusteellisestijaparatiisivaltakunnassa asutus tulee olemaan enemmän maaseutumaista, niin että kukin saa istua oman viinipuunsa ja viikunapuunsa alla (Ilm.16:19; Sef.3:6; Miika.4:4; Sak.3:10).

Jerusalemin temppelin kynnyksen alta virtaa kaksoisvirta, toinen haara Välimereen (Länsimereen) ja toinen haara Suolamereen (Idänmereen), jolloin sen kalakanta virkoaa ja se on oleva yhtä verkkoapajaa (Hes.47:1-12; Sak.14:8-11; Jooel.3:18).

Kansojen rikkaudent virtaavat Jerusalemiin ja Israel saa nauttia kansojen rikkaudet (Jes.60). Se on oleva ihanuuden ja siunauksen aikaa Israelissa ja koko maapallolla. Maailman armeijat lakkautetaan eivätkä ihmiset opettele sotimaan, sillä tuhatvuotinen messiaaninen kuningaskunta on rauhan valtakunta, Rauhanruhtinas Jeshua Messiaan hallitessa ylösnousseiden pyhiensä kanssa.

Erityisensiunauksenkohteena tulee olemaan Jumalan omaisuuskansa Israel, joka toimii alkuperäisen kutsumuksensa mukaisesti pappiskansana, vieden evankeliumin ilosanomaa kaikkien kansojen keskuuteen (2.Moos.19:6).

Kansat virtaavat Jerusalemiin, maailman korkeimmalle vuorelle, kuulemaan Herran Sanan opetusta. Uskoon tullut Israelin kansan jäännös ja heidän jälkeläisensä julistavat evankeliumin ilosanomaa kaikkien kansojen keskuudessa.

Silloin voidaan puhua kristityistä kansoista sanan todellisessa merkityksessä, sillä niin laajat joukot tulevat vastaanottamaan pelastuksen sanoman.

Jotkut piirit tulkitsevat Raamatun ennustuksia esim. Jesajan kirjasta ja muualtakin, sanoen, että ne eivät tarkoita mitään tuhatvuotista paratiisivaltakuntaa, vaan kuuluvat vasta uuden taivaan ja maan aikakauteen.

Nämä piirit yleensä myös kieltävät koko tuhatvuotisen rauhanvaltakunnan kirjaimellisen olemassaolon ja selittävät esim. Ilm.20 olevan vertauskuvallisen, ei kirjaimellisen.

Totta onkin, että esim. Jes.65 ennustukset kuuluvat lopullisesti uuden taivaan ja maan aikakauteen, sillä se on siellä selvästi sanottu (Jes.65:17).

Kuitenkin on niin, että Jes.65 ennustukset eivät voi tarkoittaa pelkästään vain uuden taivaan ja maan aikakautta, sillä uudessa taivaassa ja maassa ei ole enää kuolemaa eikä syntiä (Jes.25:8; Ilm.20:11-21:8; 2.Piet.3:13).

Jesajan ennustuksen mukaan on kuitenkin niin, että tuossa paratiisimaisessa valtakunnassa nuorin kuolee satavuotiaana ja vasta satavuotiaana synnintekijä joutuu kiroukseen (Jes.65:20).

Joten Jesajan ennustuksen täytyy toteutua esitäyttymyksenä tuhatvuotisessa messiaanisessa rauhan kuningaskunnassa jo ennen lopullista toteutumista uuden taivaan ja maan aikakaudessa, jolloin ei enää ole kuolemaa eikä syntiä.

Profeetta Jesajan ennustuksen on siis pakko sisältää myös kuvaus tuhatvuotisesta paratiisivaltakunnasta ennen uuden taivaan ja maan aikakautta, jolloin ihmiset vielä ovat kuolevaisessa ruumiissa maan päällä (lopun ajan tuomioissa henkiin jäänyt jäännös ja heidän jälkeläisensä), vaikka elävätkin korkeaan ikään.

Rauhanvaltakunnassa ihmiset ovat lankeavaisessa lihan ruumiissa ja tarvitsevat evankeliumin ilosanomaa pelastuakseen,vaikkasyntieiolekaan vallan päällä niinkuin nykyään.

Vaikka saatana on sidottu eikä voi yllyttää ihmisiä kapinaan, ihmisen omat lihan himot edelleen pyrkivät houkuttamaan syntiin ja pelastusta tarvitaan myös rauhan kuningaskunnan ajassa, jolloin valtaisat joukot kääntyvätkin uskoon ja evankeliumi ja vanhurskauden tuntemus saavuttaa kansat (Jaak.1:12-15; Mat.24:14; Jes.11:9; Sef.3:9, 12-17).

Samat piirit, jotka eivät hyväksy kirjaimellista tulkintaa tuhatvuotisesta rauhan kuningaskunnasta, eivät yleensä myöskään hyväksy sitä, että Israelilla tulee olemaan mitään erikoisasemaa tulevaisuudessa.

Heidän väärän tulkintansa mukaan, kun Israel hylkäsi Messiaansa, Jumala hylkäsi Israelin ja Israel on vain kansa kansojen joukossa ja pelastuu kuten muutkin kansat yksilöittäin (Jer.31:35-37; Room.11:1-2).

Tämän tulkinnan mukaan seurakunta tai kirkko on perinyt Israelin aseman uudessa liitossa.

Näille väärin Raamattua tulkitseville korvausteologisen suuntauksen edustajille on sanottava, että jos lukuisat ennustukset israelilaisten hajottamisesta kansojen sekaan ja kokoamisesta omaan maahansa kansojen seasta päivien lopulla ovat toteutuneet kirjaimellisesti maallisen Israelin kohdalla, niin myös ennustukset Israelin hengellisestä uudistumisesta ja pelastuksesta pappiskansaksi toteutuvat kirjaimellisesti maallisen Israelin jäännöksen kohdalla, eikä kirkon kohdalla, kuten valheellinen antisemitistinen korvausteologia opettaa (Hes.36-37).

Jumalan sanan ilmoitukset toteutuvat kirjaimellisesti Israelin kohdalla ja myös Jumalan seurakunnan kohdalla.

Kannattaa uskollisesti seurata Jeshua Messiasta, niin saamme olla osallisena tulevassa messiaanisessa tuhatvuotisessa kuningaskunnassa ja sen jälkeen tulevassa iankaikkisessa Jumalan kuningaskunnassa uudessa taivaassa ja uudessa maassa (Ilm.20-22).

Profeetallisia näkökulmia 1-15