Jeshuan opetus Hänen tulemuksensa merkeistä

Keijo Lindeman /

Profeetallisia näkökulmia 5: Messiaan tulemuksen merkit, osa 1

Kirjoittanut: Keijo Lindeman 

”Sillä tietomme on vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista” (1.Kor.13:9). 

Messiaan tulemuksesta ja seurakunnan ylöstempauksesta on monenlaisia tulkintoja. Usein puhutaan lopun ajan seitsenvuotisesta jaksosta, joka vielä jaetaan kahteen kolmen ja puolen vuoden osaan. Jotkut tulkitsevat seurakunnan ylösoton tapahtuvan ns. seitsenvuotisen jakson alussa, toiset tulkitsevan sen tapahtuvan puolivälissä ja jotkut seitsenvuotisjakson lopussa. 

Raamattu ei kuitenkaan anna Messiaan tulemuksen ajasta tarkkaa tietoa, joten on turhaa väitellä noista tulkinnoista (Mat.24:36). Sensijaan Jeshua antoi puheessaan opetuslapsilleen monia ajan merkkejä, jotka kertovan Hänen tulemuksensa lähestymisestä. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme lyhyesti Messiaan tulemuksen merkkejä.

Jeshuan opetus Hänen tulemuksensa merkeistä 

”Ja Jeesus lähti ulos pyhäköstä ja meni pois; ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä näyttämään hänelle pyhäkön rakennuksia. Niin hän vastasi ja sanoi heille: ’Ettekö näe näitä kaikkia? Totisesti minä sanon teille: tähän ei ole jäävä kiveä kiven päälle, maahan jaottamatta’. Ja kun hän istui Öljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat: ’Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi (kreik. UT: ses parusias = sinun paluulle) ja maailman 

(kreik. UT: aion = aikakausi, aika, ajanjakso, maailmanaika, iäisyys, maailma; hepr. UT: ha’olam = aikakausi, iankaikkisuus, maailma) lopun merkki” (Mat.24:1-3). 

Vähän ennen kärsimistään ja ristinkuolemaansa Jeshua kertoi opetuslapsilleen, että kaunis ja loistelias Jerusalemin temppeli tuhoutuu. Opetuslasten järkytyksen on täytynyt olla suuri, kun Mestari kertoi kauniin ja loistavan temppelin tuhoutuvan niin perusteellisesti, ettei siitä jää kiveä kiven päälle (Tämä toteutuikin Rooman sotajoukkojen toimesta v. 70 jKr.). 

Järkyttyneet opetuslapset alkoivat kysellä Jeshualta (Jeesukselta), että milloin se tapahtuu ja mikä on Hänen tulemuksensa ja aikakauden lopun merkki. Tämän seurauksena Jeshua piti pitkän profeetallisen puheen, jossa Hän kertoi monia merkkejä, jotka ennakoivat Hänen paluutaan. 

Väkevä eksytys 

”Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: ’Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä…..Ja monta väärää profeettaa nousee ja he eksyttävät monta” (Mat.24:4, 11). 

”Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin” (Mat.24:24). 

Ensimmäinen asia, jonka Jeshua antoi tulemuksensa merkiksi, on vakava varoitus eksytyksestä, joka on saavuttanut ja tulee saavuttamaan monet, jopa ihmeiden voimalla. Kautta historian on ollut vääriä profeettoja, vääriä messiaita (voideltuja), eksyttäjiä ja eksytystä, mutta erityisesti lopun ajassa, Herramme tulemuksen ajan läheisyydessä, sielunvihollinen tulee tekemään kaikkensa, jotta hän saisi eksytettyä mahdollisimman monta ihmistä. Messiaan tulemuksen läheisyyden eksytyksen virtaukset tulevat olemaan niin kavalia, että monet valituistakin ovat vaarassa joutua eksytysten lumoihin (Mat.24:24). Saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi ja hänen palvelijansa tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi (2.Kor.11:1-4, 13-15). 

Kuinka voimme tunnistaa eksytyksiä? Kaikkein tärkein ohje on se, että kaikki se, mikä ei ole Jumalan Sanan eli Raamatun mukaista on eksytystä. Toinen tärkeä ohje on, että hedelmistään puu tunnetaan (Mat.7:15-23). 

Yksittäisistä eksytyksen tuntomerkeistä voisi mainita muutamia. Yksi on rahan himon eksytys (1.Tim.6:9-12; 2.Piet.2:1-3). Raha itsessään ei ole paha, mutta rahan himo on. Siellä missä puhutaan paljon rahasta ja luvataan menestystä ja siunauksia rahan uhraamisen vastineena, on vaara eksytyksestä. Raamattu varoittaa myös synnin ja riettauden eksytyksestä (1.Kor.6:9-11). Pahimmillaan Jumalan armo voi joutua irstauden valtaan, jos unohdetaan Jumalan käskyt ja ohjeet tässä avionrikkojassa lopun ajassa (Juuda.7). 

On myös suoran tien hylkäämisen eksytys (2.Piet.2:15-22). Raamattu opettaa, että Herran tiet ovat suorat, mutta ihmiset etsivät monia mutkia, jotta ei tarvitsisi noudattaa Jumalan Sanan selkeitä ohjeita (Hoos.14:10; Srn.7:30). Veljesrakkauden hylkääminen on myös eksytys (1.Joh.3:7-12). Jeshua opetti, että Hänen opetuslapsensa tunnetaan keskinäisestä rakkaudesta (Joh.13:35). Alkuseurakunnalla oli yksi sydän ja sielu ja rakkaus ilmeni valtavana toinen toisestaan huolenpitona (Ap.t.4:32-35). Yksi Herran tulemuksen läheisyyden merkkejä on uskovien rakkauden kylmeneminen laittomuuden päästessä valtaan (Mat.24:12-13). 

Maailmaa kohtaa myös viimeinen väkevä eksytys. Raamattu opettaa, että Herra tulee asettamaan ennalleen Israelin, Jerusalemin ja seurakuntansa tulemuksensa läheisyydessä (Ap.t.3:19-21; Jes.49:6, 8; 62:1-7; Efes.5:25-27). Tämä merkitsee mm. sitä, että todellisten uskovien joukko kaikkialta tulee yhtymään yhdeksi laumaksi (Joh.10:16). 

Sielunvihollinen, joka myös tietää tämän Herran suunnitelman, tulee valkeuden enkeliksi tekeytyen pettämään kristikuntaa lopun ajassa ja rakentaa rinnalle valhejäljitelmän, kirkkojen ykseyden eli ekumeenisen maailmankirkon Rooman johdolla. Ilmestyskirja nimittää tätä suureksi Babylonin (Baabelin) portoksi, joka tulee paljastamaan valtaan päästyään todellisen luonteensa, vainoten maallista petovaltaa hyväksi käyttäen todellisia uskovia (Ilm.17; Efes.5:31-32; 1.Kor.6:15-16). 

Monet Sanaa tuntemattomat kristityt tulevat petetyiksi, sillä he luulevat Jeshuan rukouksen silloin toteutuneen, ”että he yhtä olisivat”, vaikka kyseessä on Babylonin porttokirkon vallanpitäjien valheykseys eikä todellinen Hengen yhteys Sanan valkeuden pohjalta (Joh.17:20-23; Ps.119:105; 1.Joh.1:7; Ilm.17-18). Valitettavasti Suomenkin kirkolliset johtajat ovat viemässä laumojansa kohti Rooman johtamaa maailmakirkkoa. 

Sodat ja sotauutiset 

”Ja te saatte kuulla sotien melskettä ja sanomia sodista; katsokaa, ettette peljästy. Sillä näin täytyy tapahtua, mutta tämä ei ole vielä loppu. Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan…” (Mat.24:6-7). 

”Ja kun kuulette sotien ja kapinain melskettä, älkää peljästykö. Sillä näitten täytyy ensin tapahtua, mutta loppu ei tule vielä heti.” Sitten hän sanoi heille: ”Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan…” (Luuk.21:9-10). 

Messiaan tulemuksen merkkejä ovat myös kapinat, sodat ja sotauutiset, joita saamme kuulla päivittäin eri puolilta maailmaa. Kansojen meri kuohuu, vallankin Suuren Meren eli Välimeren alueella (Dan.7:1-3). Tuon kuohunnan seurauksena nousevat lopun ajan petovaltakunnat lopun ajassa. 

Toinen keskeinen kuohunnan alue on ollut jo vuosien ajan Lähi-Itä ja Eufrat-virran alue ja tulee olemaan loppuun saakka (Ilm.9:12-21; 16:12-16). Kaikki huipentuu suureen maailmansotaan ja atomisotaan. Raamatun viittauksia lopun ajan suuresta sodasta löytyy mm. Hesekielin kirjasta ja Ilmestyskirjasta ja muistakin Raamatun profetioista (Hes.38-39; Ilm.9; Ilm.16:12-16). Myös Israel joutuu hyökkäysten kohteeksi (Ps.83; Hes.38). 

Luonnonmullistukset ja poikkeukselliset sääilmiöt 

”…ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee monin paikoin” (Mat.24:7). 

”…ja tulee suuria maanjäristyksiä, tulee ruttoa ja nälänhätää monin paikoin, ja taivaalla on oleva peljättäviä näkyjä ja suuria merkkejä” (Luuk.21:11). 

”…ja taivas väistyi pois niinkuin kirja, joka kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät sijoiltansa….Ja kaikki saaret pakenivat, eikä vuoria enää ollut” (Ilm.6:14; Ilm.16:20). 

Messiaan tulemuksen merkkeihin kuuluvat luonnonmullistukset ja poikkeukselliset sääilmiöt. Niihin kuuluu nälänhätä, jota on monilla alueilla maailmassa, erityisesti Afrikassa. Miljoonat ihmiset ovat aliravittuja tai suoranaisessa nälänhädässä. Nälänhätä ja kalliit elintarvikkeet saattavat koetella myös yltäkylläisyydessä olevaa Pohjolaa ja Läntistä maailmaa lopun ajassa (Ilm.6:5-6; Sak.6:6). 

Myös maanjäristykset, jopa suuret maanjäristykset ovat lopun ajan merkkejä. Lopulta maailmaa ravistelee niin valtaisa maanjäristys (ehkä suuren asteroidin mereen putoamisen seurauksena), niin että maapallon vuoret luhistuvat ja saaret siirtyvät sijoiltaan. Jotkut uskovaiset ovat saaneet mm. ilmestyksen siitä, kuinka Pohjoisja Etelä Amerikka irtaantuvat toisistaan. Siionin vuoresta Jerusalemissa tulee maailman korkein (temppeli)vuori ja muu maapallo on verrattain tasaista (Jes.2:1-4). Jumala muovaa maapallon paratiisitilaan Messiaan kuningaskuntaa varten (Jes.51:3; 65:17-25). 

Näiden em. luonnonmullistusten ja poikkeuksellisten sääilmiöiden ohella on monia muitakin lopun ajan merkkejä, joista Raamattu ennustaa. Otamme tähän esimerkkejä niistä lyhyesti luettelomaisesti: 

• Ruttoa eli kulkutauteja, tautiepidemioita (Ilm.6:7-8) • Hellettä, kuivuutta, heinäsirkkavitsauksia (Jooel.1) 

• Rankkasateita ja tulvia (Hes.38:22) • Pakkasta, lunta ja raesateita (Job.38:22-23) 

• Pyörremyrskyjä (Jer.23:19-20) 

Maailmanlaajuinen vaino 

”Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden. Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan” (Mat.24:9-10). 

”Sentähden, katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin ei enää sanota: ’Niin totta kuin Herra elää, joka johdatti israelilaiset Egyptin maasta’, vaan: ’Niin totta kuin Herra elää, joka johdatti israelilaiset pohjoisesta maasta ja kaikista muista maista, joihin hän oli heidät karkoittanut’. Sillä minä palautan heidät heidän omaan maahansa, jonka minä annoin heidän isillensä. Katso, minä käsken tulemaan monta kalastajaa, sanoo Herra, ja ne heitä kalastavat, ja sen jälkeen minä käsken tulemaan monta metsästäjää, ja ne heitä metsästävät kaikilta vuorilta ja kaikilta kukkuloilta ja kallioiden rotkoista” (Jer.16:14-16). 

Maailmassa on ollut uskovien vainoja kautta historian, apostolisen alkuseurakunnan päivistä alkaen (Ap.t.8:1-2). Lopun ajassa, jossa elämme, uskovia vainotaan noin viidessäkymmenessä maassa ja noin 200 miljoonaa uskovaa on vainojen kohteena. Kaikkein pahin vaino on ollut monien vuosien ajan Pohjois-Koreassa ja myös monissa islamilaisissa maissa vaino on arkipäivää. Lopulta vaino tulee leviämään kautta maailman ja myös ns. Länsimaat, joissa on ollut uskonnonvapaus, tulevat vainoamaan Raamattuun uskovia ja Israelia puolustavia ihmisiä (Mark.13:9-13). 

Vaino tulee kohtaamaan myös Jumalan omaisuuskansaa Israelia ja juutalaisia. Maailmassa tapahtuu jotain, joka saa maailmanlaajuisen antisemitismin ja Israel-vihan leimahtamaan liekkeihin ja silloin israelilaiset joutuvat pakenemaan kansojen seasta kohti Israelia lopun ajan suuressa exoduksessa (Sak.2:6-8). Jumala sallii tämän tapahtua, jotta kaikki Hänen omaisuuskansansa jäsenet palaisivat isiensä maahan. Lopulta yhtään israelilaista ei jää kansojen sekaan (Hes.39:28-29). 

Silloin, suuren ahdistuksen päivinä, on Israelia rakastavien uskovien tehtävänä auttaa heitä pakenemaan kansojen seasta omaan maahansa (Jes.49:22; Mat.24:2022). 

Laittomuuden valtaanpääsy 

”Ja sentähden, että laittomuus (kreik.UT: anomian = laittomuus, ilman lakia/Tooraa oleva asenne) pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus” (Mat.24:12). 

”Sillä rakkaus Jumalaan on se, ettäpidämmehänenkäskynsä.Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat” (1.Joh.5:3). 

”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa? Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät’.” (Mat.7:15-23). 

”Sillä laittomuuden (kreik.UT: anomias = laittomuus, ilman lakia/Tooraa oleva asenne) salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton (kreik.UT: anomos = laiton, ilman lakia/Tooraa oleva henkilö)” (2.Tes.2:7). 

”Hänet, joka teille luovutettiin, Jumalan ennaltamäärätyn päätöksen ja edeltätietämyksen mukaan, te laista tietämättömien miesten (kreik. UT: anomon = laittomien, ilman lakia olevien; viittaa Roo-man sotilaisiin, jotka naulitsivat Messiaan ristille) kätten kautta naulitsitte ristiin ja tapoitte” (Ap.t.2:23). 

Yksi Messiaan tulemuksen merkeistä Öljyvuoren profeetallisessa puheessa on laittomuuden valtaanpääsy. Tämä tarkoittaa ensinnäkin yleistä moraalin romahdusta, jolloin kaikkinainen rikollisuus, väkivalta ja synnin harjoittaminen pääsee valtaan yhteiskunnissa ja koko maailmassa, niin kuin parhaillaan tapahtuu. Tämä moraalinen romahdus ja rakkauden kylmeneminen koskee myös kristillisiä kirkkoja, jotka eivät enää piittaa Jumalan Sanan totuuksista eivätkä Jumalan käskyistä. 

Hyvänä esimerkkinä tästä on perinteisen miehen ja naisen välisen avioliittokäsityksen romuttaminen ja sukupuolineutraalin avioliiton tuominen sen tilalle. 

Kuitenkinlaittomuudellaontoinenkin, hengellinen ulottuvuus. Kreikan kielessä on sana nomos, joka tarkoittaa lakia eli Jumalan Tooraa (hepr. Toora = opetus, oppi, laki, viisi Mooseksen kirjaa; tavallisimmin käännetty sanalla laki suom. Raamattuun). Sen vastakohta on anomias, joka tarkoittaa laittomuutta eli sellaista asennetta, joka haluaa olla ilman Jumalan lakia eli Tooraa tai tekee tyhjäksi Tooran. Tämä laittomuuden salaisuus oli vaikuttamassa jo apostoli Paavalin aikana, mutta se ei päässyt valtaan, koska Paavali ja muut apostolit valvoivat Jeshuan taivaaseenastumisen jälkeen sitä opetusta, jota seurakunnissa annettiin, Tooraa kunnioittaen (Mat.5:17-19; Ap.t.24:14; 26:22; Room.3:31; 1.Tim.1:8). 

Mutta Paavali varoitti, että hänen lähtönsä jälkeen tulee seurakuntiin raatelevaisia susia eli vääriä profeettoja, jotka eivät laumaa säästä, vaan kuljettavat sisälle seurakuntiin turmiollisia harhaoppeja ja saavat Jumalan seurakunnan suureen vaaraan opetuksellaan, jossa Toora murennetaan ja mitätöidään ja jopa Tooran käskyjä muutellaan (Ap.t.20:28-31; Mat.7:15-16; 1.Piet.2:1-3). 

Jo viimeisen elossa olevan apostolin Johanneksen aikana, ensimmäisen vuosisadan lopulla, nämä seurakunnan keskeltä nousseet raatelevaiset sudet, laittomuuden ihmiset, antikristukset, vaikuttivat pyrkien hajottamaan Messiaan yhtä laumaa eksytyksillään (1.Joh.2:18-19). Lopun ajassa se saa huipentumansa. 

Apostolien teoissa viitataan myös siihen, mistä suunnasta uskonnollinen laittomuus vaikuttaa kristikuntaan. Messias ristiinnaulittiin laittomuuden miesten eli Rooman sotilaiden toimesta. Tämä käy selville myös Danielin kirjan 7. luvun lopusta, jossa puhutaan kuohuvasta kansojen merestä nousevasta neljännestä pedosta, Rooman pedon sarvesta, joka muuttaa ajat ja lain. Tämä Rooman petovalta oli ensin vallassa keisarien hallitessa ja sitten se muuttui uskonnolliseksi Rooman paavinistuimen vallaksi, joka on voimassaainaMessiaantuhatvuotisen kuningaskunnan syntyyn asti (Dan.7:23-27; Ilm.20). 

Tämä Rooman pedon sarvi on muuttanut monilta osin ajat (mukaan lukien raamatulliset juhlaajat) ja lain eli Tooran käskyineen. Tässä muutamia esimerkkejä. 

Rooman pedon sarvi poisti kymmenestä käskystä kuvien tekemisen ja palvomisen kiellon ja halkaisi kymmenennen käskyn kahtia, jotta käskyjen määrä pysyisi samana. Näin mahdollistettiin neitsyt-Marian ja pyhimysten palvonta ja rukoileminen. Myös Herran kunniaksi olevat raamatulliset juhla-ajat muutettiin Baabelin eli Babylonin mysteeriuskonnon ja Raamatun juhlien sekoitukseksi (3.Moos.23). Esimerkkinä tästä on joulu. 

Otavan Suuri Encyklopedia kertoo joulusta näin: ”Joulun pakanallinen tausta ja keskiajan perintö: Kristillinen joulu siirrettiin joulukuun 25. päivän kohdalle n. 350-luvulla. Vanhempi juhlapäivä oli tammikuussa, loppiaisena, ”epifanian” kohdalla. Kristuksen syntymän ajankohdasta on ollut monia erilaisia tulkintoja ja laskelmia. Se on sijoitettu esim. kevääseen tai syksyyn. Sensijaan mikään traditio ei sido sitä joulukuuhun. Syyt ovat toiset. Roomassa vietettiin keisari Aureliaanuksen toimesta joulukuun 25. päivää auringonjumalan syntymäpäivänä, ”Dies natalis solis in victi”. Tällä oli yhteyksiä itämaisiin uskontoihin, mm. Mitran kulttiin. Päivämäärä johtui siitä, että juliaaanisen kalenterin käyttöönoton aikoihin talvipäivän seisaus sattui joulukuun 25. päivän kohdalle. Kristillinen kirkko menetteli juhlan suhteen samoin, kuin monesti muulloinkin. Se ei ryhtynyt taistelemaan sen suosiota vastaan, vaan omaksui sen, ja siirsi sille kristillisen sisällön. Joulun muodostamiseen vaikutti tämän lisäksi kaksi muuta Rooman valtakunnan alueella vietettyä juhlaa; ensimmäinen saturnaalia ja toinen kalendai.” 

Rooman paavi Pyhä Julius I vakiinnutti joulukuun 25. päivän Jeesuksen syntymäpäiväksi eli joulun päivämääräksi vuonna 345. Näin auringonjumalan syntymäpäivästä tehtiin Jeesuksen syntymäjuhla. 

(Jeshua on todennäköisesti syntynyt syksyllä Lehtimajanjuhlan aikaan. Raamatussa ei ole käskyä tai esimerkkiä viettää Jeshuan syntymäpäivää.) 

Toinen esimerkkimme on pääsiäisen muutos. 

Otavan Suuri Ensyklopedia kertoo asiasta sivulla 5503 näin: ”Varhaisimpina aikoina, varsinkin Aasian seurakunnissa, pääsiäistä vietettiin juutalaisen käytännön mukaisesti Nisan-kuun 14. päivänä. Lännessä noudatettiin toisenlaista perinnettä, jonka mukaan paasto saatiin lopettaa ja juhla aloittaa vasta seuraavana sunnuntaina. Myös tätä käytäntöä pidettiin apostolisena. Varhaisin varma tieto pääsiäisen läntisestä tyypistä on Roomassa 100-luvun alusta. Pakanakristillisellä perinteellään Rooman kirkko halusi selvästi erottautua juutalaisvaikutuksesta. Rooman suosima pääsiäinen erosi myös juhlan sisällön puolesta itäisestä. Voiton saavutti pakanakristillinen pääsiäinen, joka vahvistettiin Nikean konsiilissa v. 325. Pääsiäisen vieton ajankohta, josta käytiin tosin keskusteluja vielä parinsadan vuoden ajan, sijoitettiin kevätpäivän tasausta seuraavaan täydenkuun jälkeiseen sunnuntaihin”. 

Ote Nikean kirkolliskokouksen papereista 325: ”Hylkäämällä heidän tapansa me voimme siirtää jälkipolville pääsiäisen vieton laillisesti oikean mallin…Meillä ei pitäisi sen vuoksi olla mitään yhteistä juutalaisten kanssa, sillä Vapahtaja on näyttänyt meille toisen tien: palvontamme noudattaa laillisesti oikeampaa ja tarkoituksenmukaisempaa jaksoa (viikonpäivien järjestystä). Ja johdonmukaisesti, valiten yksimielisesti tämän mallin, me haluamme, rakkaat veljet, erottautua juutalaisten inhottavasta seurasta.” 

Näin kristikunta on joutunut laittomuuden valtaan moraalisesti ja uskonnollisesti. Jumalan sanan ohjeista ei enää välitetä eikä Jumalan käskyjä haluta noudattaa. 

Laittomuuden harjoittajilla on kuitenkin surullinen loppu, Jeshua Messias ei tunnista heitä omikseen, vaikka olisivat tehneet Jeesuksen nimessä ihmeitä, ajaneet ulos riivaajia ja profetoineet. 

Kaikki ihmeet eivät ole Jumalasta. Se ratkaisee, noudatammeko Jumalan sanan ohjeita ja Herran käskyjä. Se ei tarkoita orjuutta, vaan rakkaudesta Jumalaan ja Messiaaseen tapahtuvaa Sanan tottelemista ja kuuliaisuutta armosta pelastettuina. Lopun ajassa kaikki saa huipentumansa ja myös lopullinen laittomuuden ihminen ilmestyy, kuten apostoli Paavali varoittaa (2.Tes.2:1-12). 

Valtakunnan evankeliumi ja viimeinen herätys 

”Ja hän kierteli kautta koko Galilean ja opetti heidän synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta, mitä kansassa oli. Ja maine hänestä levisi koko Syyriaan, ja hänen luoksensa tuotiin kaikki sairastavaiset, monenlaisten tautien ja vaivojen rasittamat, riivatut, kuunvaihetautiset ja halvatut; ja hän paransi heidät. Ja häntä seurasi suuri kansan paljous Galileasta ja Dekapolista ja Jerusalemista ja Juudeasta ja Jordanin tuolta puolen” (Mat.4:23-25). 

”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu” (Mat.24:14). 

Lähes kaksi vuosituhatta sitten Jeshua Messias saarnasi kuningaskunnan (valtakunnan) evankeliumia yhdelle kansalle, juutalaiselle kansalle, parantaen sairaat ja riivatut (Mat.9:35-38). 

Suuri kansan paljous seurasi Häntä tässä valtavassa herätyksessä. Tämän armotalouskauden lopussa, juuri ennen Messiaan paluuta ja ylösnousemusta, saarnataan jälleen kuningaskunnan evankeliumia voimallisesti. Ei enää pelkästään yhdelle kansalle, Israelin kansalle, vaan kaikille kansoille ympäri maailman. 

Ihmeet ja tunnusteot seuraavat tätä kuningaskunnan evankeliumin viimeistä suurta herätystä, kun Herra vahvistaa evankeliumin sanansa sitä seuraavien merkkien kautta (Mark.16:15-18). Kun tämä viimeisen valtavan ja lyhyen herätyksen tehtävä on toteutettu, suuren exodustyön ohella, ahdistuksen ajassa, tulee tämän nykyisen armotalouskauden loppu (Dan.12:1-3). 

Meidän on tehtävä työtä niin kauan kun on päivä, tulee yö, jolloin kukaan ei voi tehdä työtä (Joh.9:4).