Viikunapuu -Israel – Tärkein ajan merkki

Profeetallisia näkökulmia 8: Messiaan tulemuksen merkit, osa 4

Kirjoittanut: Keijo Lindeman

”Sillä tietomme on vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista” (1.Kor.13:9).

VIIKUNAPUU–ISRAEL–TÄRKEIN AJAN MERKKI

”Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: kun sen oksa on jo tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä. Samoin te myös, kun näette tämän kaiken, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa” (Mat.24:32-35).

Öljyvuoren profeetallisen opetuksen keskellä Jeshua kehotti oppimaan vertauksen viikunapuusta. Vertauksen yhteydessä Hän mainitsi, että ”kun näette tämän kaiken, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä”. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisten Öljyvuoren profeetallisessa puheessa mainittujen Messiaan tulemuksen merkkien ilmaantuminen maailmaan ei vielä merkitse loppua.Muttasilloin,kunkaikki nämä merkit, mitä Jeshua profeetallisessa puheessaan ilmoitti, toteutuvat maailmassa silmiemme edessä, silloin aikakauden loppu ja Herran tulemus on oven edessä.

Toinen asia, johon Jeshua Messias kehotti viikunapuuvertauksessaan kiinnittämään huomiota ovat viikunapuussa tapahtuvat muutokset. Erityisesti sen tuoreeseen lehteen puhkeamisen aika olisi merkkinä asioiden lopullisesta toteutumisen ja Hänen tulemuksensa läheisyydestä. Mikä on tämä viikunapuu?

Israel on Jumalan viikunapuu

”Sillä Herra, sinun Jumalasi, vie sinut hyvään maahan, laaksoissa ja vuorilla vuotavien purojen, lähteiden ja syvien vesien maahan, nisun ja ohran, viiniköynnöksen, viikunapuun ja granaattiomenapuun maahan, jalostetun öljypuun ja hunajan maahan…” (5.Moos.8:7-8).

”Niinkuin rypäleet erämaassa minä löysin Israelin; niinkuin varhaishedelmät viikunapuussa, sen alkurunsaudessa, minä näin teidän isänne” (Hoos.9:10).

Israel on viikunapuun maa. Se on Jumalan viikunapuu, jota taivaallinen puutarhuri itse hoitaa, odottaen sen tuottavan hedelmää (Luuk.13:6-9).

Viikunapuu kuivettui Jeshuan kiroamana

”Voi minua, sillä minun käy niinkuin hedelmänkorjuussa, niinkuin viinisadon jälkikorjuussa; ei ole rypälettä syödäkseni, ei varhaisviikunaa, jota minun sieluni himoitsee. Poissa ovat hurskaat maasta, eikä oikeamielistä ole ihmisten seassa. Kaikki he väijyvät verta, pyydystävät verkolla toinen toistansa…” (Miika 7:1-2).

”Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, oli hänen nälkä. Ja kun hän kaukaa näki viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni hän katsomaan, löytäisikö ehkä jotakin siitä; mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä. Sillä silloin ei ollut viikunain aika. Niin hän puhui ja sanoi sille: ’Älköön ikinä enää kukaan sinusta hedelmää syökö’. Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen…Ja kun he varhain aamulla kulkivat ohi, näkivät he viikunapuun kuivettuneen juuria myöten. Silloin Pietari muisti Jeesuksen sanat ja sanoi hänelle: ’Rabbi, katso, viikunapuu, jonka sinä kirosit, on kuivettunut. Jeesus vastasi ja sanoi heille: ’Pitäkää usko Jumalaan” (Mark.11:12-14, 20-22).

Vaeltaessaan opetuslastensa kanssa, Jeshua teki merkillisen teon. Hän kirosi hedelmättömän viikunapuun ja se kuivettui juuriaan myöten.

Tässä Hän ensinnäkin täytti Miikan profetiaa viikunapuusta, josta ei löydy hedelmää, tarkoittaen juutalaisen kansan epäuskoista, ulkokultaista, surkeaa ja langennuttahengellistätilaa(Luuk.13:69). Ei löytynyt todellista uskoa Jumalaan eikä Hengen hedelmää suurelta osalta kansaa (Gal.5:1823).

Jeshua myös tiesi edeltä, että kansan rappeutunut hengellinen johtajisto ja suuri osa kansaa sen mukana, tulisi hylkäämään Hänet, oman Messiaansa. (Alkuseurakunnan päivinä tuli kuitenkin uskoon tuhansia, ehkä jopa kymmeniä tuhansia juutalaisia; Ap.t.2:37-42; 9:31; 21:17-26).

Herra aivan itkien ilmoitti, että sen seurauksena vihollinen valtaisi sen sukupolven aikana Jerusalemin ja maa autioituisi, koska he eivät ottaneet vaarin etsikkoajastaan (Luuk.19:41-44; 21:20-24). Tämä toteutuikin v. 70, kun roomalaiset valloittivat Jerusalemin, temppeli tuhoutui, yli miljoona juutalaista sai surmansa noin kolme vuotta kestäneen piirityksen aikana ja kansaa vietiin pakkosiirtolaisuuteen Roomaan ja myytiin orjiksi kansojen sekaan.

Vuosina 132-135 oli vielä Bar Kochban kapina, joka kukistettiin Rooman sotajoukkojen toimesta. Jerusalemin nimi muutettiin Aelia Capitolinaksi ja maalle annettiin muinaisten Israelin arkkivihollisten filistealaisten mukaan nimi Palestiina ja juutalaisia kiellettiin kuoleman rangaistuksen uhalla sinne menemästä. Se oli juutalaisen valtion loppu ja maa autioitui lähes kahdeksi vuosituhanneksi. Viikunapuu kuivettui juuriaan myöten.

Viikunapuu puhkesi lehteen 1948

”Minä otan teidät pois pakanakansoista ja kokoa teidät kaikista maista ja tuon teidät omaan maahanne. Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan. Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen. Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne. Niin te saatte asua maassa, jonka minä annoin teidän isillenne; ja te olette minun kansani, ja minä olen teidän Jumalanne” (Hes.36:24-28).

Vaikka viikunapuu kuivettui juuriaan myöten, se ei ollut vielä loppu. Jumala jätti kannon maahan, josta uusi tuore viikunapuu versoisi jälleen (Job.14:8-9).

LukuisissaRaamatunprofetioissa ennustetaan, että yhtä varmasti kuin Herra karkottaa juutalaisen kansan hajaannukseen kansojen sekaan ja maa autioituu tottelemattomuuden tähden, Hän tulee sen myös päivien lopulla kokoamaan kansojen seasta (3.Moos.26:38-45; Jes.14:1-2; Jer.31:1-14; Hes.37).

Tämä toteutuikin 14.5.1948, Israelin valtion syntyessä jälleen, lähes kaksi tuhatta vuotta kestäneen autiuden jälkeen, vastoin monien ns. asiantuntijoiden epäuskoisia lausuntoja kyseisten profetioiden toteutumisesta. Silloin, Israelin itsenäistyessä, viikunapuu puhkesi lehteen, kuten suuri joukko profeetallisen sanan tulkitsijoita sen ymmärtää. (Jotkut soveltavat viikunapuuprofetiaa Jerusalemiin, mutta Raamattu ei anna siihen mielestäni kovin vahvaa tukea). Silloin alkoi, kuten hyvin monet ymmärtävät, lopun ajan profeetallinen lähtölaskenta. Israel on Jumalan kello lopun ajassa ja sitä seuraamalla pysymme profeetallisen ajan hermolla.

Onko kirkko tullut Israelin tilalle?

”Näin sanoo Herra, joka on pannut auringon valaisemaan päivää, kuun ja tähdet lakiensa mukaan valaisemaan yötä, hän, joka liikuttaa meren, niin että se aallot pauhaavat Herran Sebaot on hänen nimensä: Jos väistyvät nämä lait minun kasvojeni edestä, silloin myös lakkaavat Israelin jälkeläiset olemasta kansa minun kasvojeni edessä ainiaan. Näin sanoo Herra: Jos voidaan mitata taivaat ylhäällä, ja tutkia maan perustukset alhaalla, silloin vasta minä hylkään Israelin jälkeläiset kaikki, kaiken sen tähden, mitä he ovat tehneet, sanoo Herra” (Jer.31:35-37).

”Minä sanon siis: ei kaiketi Jumala ole hyljännyt kansaansa? Pois se! Sillä olenhan minäkin israelilainen, … Evankeliumin kannalta he kyllä ovat vihollisia teidän tähtenne, mutta valinnan kannalta he ovat rakastettuja isien tähden. Sillä ei Jumala armolahjojansa ja kutsumustansa kadu” (Room.11:1,28-29).

Jotkut kristilliset liikkeet tulkitsevat Raamattua siten, että Jumalan maalliselle Israelille antamat lupaukset eivät ole enää voimassa, koska juutalainen kansa on rikkonut liiton ja hylkäsi Messiaansa. Heidän tulkintansa mukaan tilalle on tullut ns. ”hengellinen Israel” eli kirkko ja kaikki Jumalan antamat lupaukset kuuluvat sille ja maalliselle Israelille kuuluvat korkeintaan kiroukset. Tätä tulkintaa kutsutaan korvausteologiaksi.

Näille korvausteologeille Jeremia kuitenkin antaa selvän vastauksen. Jumala hylkää Israelin sen syntien tähden lopullisesti vasta sitten, jos aurinko ei enää aamulla nouse ja kaikki taivaan lait kumoutuvat. Vasta sitten Israel lakkaa olemasta Jumalan valittu kansa, sen synneistä huolimatta.

Myös apostoli Paavali käskee poistamaan sellaisen opin seurakunnasta. Jumala ei kadu kutsumustaan Israelin kohdalla, vaikka suuri osa juutalaista kansaa kulkeekin vielä hengellisesti sokeina ja epäuskoisina. Paavali myös varoittaa pakanakansojen uskovia ylpeilemästä jalojen öljypuun oksien eli juutalaisuskovien rinnalla (Room.11:17-29).

Korvausteologeille voisi myös esittää kysymyksen, että jos Jumalan antamat lupaukset maasta karkotuksesta, maan autioitumisesta ja israelilaisten kokoamisesta kansojen seasta ovat toteutuneet nimenomaan maallisen Israelin kohdalla, kuten kaikki ovat nähneet, niin miksi sitten loputkin profetioista eivät toteutuisi maallisen Israelin kohdalla?

Johdonmukaisuus profetoiden tulkinnassa vaatii, että nimenomaan maallinen Israelin kansan jäännös, palattuaan maanpakolaisuudesta omaan maahansa, jonka Jumala on heidän isilleen valalla vannoen luvannut, kokee hengellisen uudistuksen, Jumalan hengen vuodatuksen ja maallisen Israelin kansan jäännöksestä tulee uudestisyntynyt pappiskansa Messiaan rauhan valtakuntaan (Jes.61:4-6; Hes.36:24-29; 39:2829).

Olemmeko viimeinen sukupolvi?

”Ja hän puhui heille vertauksen: ’Katsokaa viikunapuuta ja kaikkia puita. Kun ne jo puhkeavat lehteen, niin siitä te näette ja itsestänne ymmärrätte, että kesä jo on lähellä. Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että Jumalan valtakunta on lähellä. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki tapahtuu. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa” (Luuk.21:29-33).

Puhuessaan viikunapuuvertauksen, Jeshua ilmoitti, että se sukupolvi ei katoa, joka näki tämän tapahtuvan. Suuri joukko Raamatun tutkijoita on ymmärtänyt tämän niin, että se sukupolvi, joka näki Israelin valtion jälleen syntymisen 14.5.1948, ei katoa kokonaan maan päältä, ennen kaikkien näiden profeetallisten tapahtumien täyttymistä, mitä Herra ilmoitti tulemuksensa ja aikakauden lopun merkkinä.

Tässä on kuitenkin huomattava se, että ymmärryksemme on vajavainen profeetallisen sanan tulkinnassa ja kun tutkimme Raamatun profeetallisia aikatauluja, ymmärryksemme on vieläkin vajavaisempi ja virheellisen tulkinnan mahdollisuus on suuri. Tämänkin tarkastelu on vain kirjoittajan oman ymmärryksen mukaista vajavaista tutkistelua.

On kuitenkin huomattava se, että Raamatun profeetalliset ennustukset toteutuvat täysin varmasti Jumalan säätämällä ajalla ja tavalla, vaikka tulkintamme ei olisikaan oikea. Mitä lähemmäs tulemme täyttymyksen ajankohtaa, sitä paremmin ymmärrämme asiat (1.Kor.8:2; 13:9; Dan.12:4). Vajavaisesta ymmärryksestämme huolimatta käymme nyt tarkastelemaan joitakin Raamatun ilmoittamia profeetallisia aikatauluja.

Jumala on säätänyt aikakaudet ja määrähetket

”Niin he ollessansa koolla kysyivät häneltä: ’Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat (kreik. UT: apokathistaneis = ennallistat, asetat ennalleen) Israelille valtakunnan?’ Hän sanoi heille: ’Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut” (Ap.t.1:67).

”Mutta aikakausista ja määrähetkistä ei teille, veljet, ole tarvis kirjoittaa; sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä” (1.Tes.5:1-2).

”Ja kuudes enkeli puhalsi pasunaan; niin minä kuulin äänen tulevan kultaisen alttarin neljästä sarvesta, Jumalan edestä, ja se sanoi kuudennelle enkelille, jolla oli pasuna: ’Päästä ne neljä enkeliä, jotka hetkelleen, päivälleen, kuukaudelleen ja vuodelleen olivat valmiina tappamaan kolmannen osan ihmisistä’.” (Ilm.9:1315).

Kun Jeshuan opetuslapset kyselivät Mestariltaan Israelin ennalleen asettamisen aikoja, ilmoitti Hän heille, ettei ole heidän asiansa tietää Jumalan säätämiä aikoja ja hetkiä, vaan heistä oli tuleva helluntaina tapahtuvan Pyhän Hengen vuodatuksen voimasta Messiaan todistajia Jerusalemissa, Juudeassa, Samariassa ja aina maan ääriin saakka (Ap.t.1:8; 2:14; Luuk.24:46-49).

Messias tiesi, että kuluu melko pitkä aika, ennen kuin Jumala kokoaa israelilaiset kansojen seasta omaan maahansa päivien lopulla ja syntyy jälleen Israelin valtio. Meidän, jotka olemme kokeneet Israelin valtion jälleen syntymisen 14.5.1948 ja olemme lähestymässä Herran päivää, on paljon helpompi ymmärtää jumalallisen aikataulunkin asioita, mutta on syytä olla silti tulkinnoissaan varovainen, sillä vain Jumala yksin hallitsee säätämiään määräaikoja ja hetkiä ja tietää ne tarkalleen.

Jumalattomalle maailmalle ja valvomattomille uskoville Herran päivä tulee kuin varas yöllä, yllättäen heidät. Jumala on säätänyt kaiken vuoden, kuukauden, päivän ja tunnin (hetken) tarkkuudella ja kun Hän päästää kuudennen pasuunan kuuluessa tuhon voimat irti Eufrat-virran varrella, kaikki huipentuu siihen, että valtavat 200-miljoonan sotilaan joukot sotivat maapallolla ja huipentumana kolmas osa ihmiskuntaa tuhoutuu tulen ja tulikiven voimasta atomisodassa.

Nyt jo näemme esimakua tästä, kun terrorismi ja sota on riehunut usean vuoden ajan Lähi-Idän alueella Syyriassa ja Irakissa ja mukana on myös Hisballah Libanonissa sekä Turkki ja Iran sekä suurvallat USA ja Venäjä.

Hoosean kaksi päivää

”Minä menen takaisin paikoilleni, kunnes he ovat syystänsä kärsineet (hepr. VT: je’eshmu = he tunnustavat syyllisyytensä) ja etsivät minun kasvojani; ahdistuksessansa he minua etsivät. Tulkaa palatkaamme Herran tykö, sillä hän on raadellut meitä, ja parantaa meidät, hän on lyönyt meitä, ja sitoo meidät. Hän tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua, kolmantena päivänä hän meidät herättää, ja me saamme elää hänen edessänsä. Niin tuntekaamme, pyrkikäämme tuntemaan Herra: hänen nousunsa on varma kuin aamurusko (hepr. VT: shachar = kointähti, aamurusko, aamunkoitto, aamuvalo), hän tulee meille kuin sade, kuin kevätsade, joka kostuttaa maan” (Hoos.5:15-6:3).

”Jaennenkaikkeatietäkääse,että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja sanovat: ’Missä on lupaus hänen tulemuksestansa?…Mutta tämä yksi älköön olko teiltä, rakkaani, salassa, että ’yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä’. Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen. Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas…” (2.Piet.3:3-4, 8-10).

”Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti (hepr. UT: shachar)” (Ilm.22:16).

Hoosean kirjassa on hyvin mielenkiintoinen ennustus Messiaan aikataulusta. Sen mukaan Jeshua Messias menee takaisin paikoilleen Isän oikealle puolelle taivaisiin, siihen asti kunnes Israelin kansa tunnustaa syyllisyytensä. Sitten profetia lupaa, että Israel tehdään eläväksi kahden päivän kuluttua ja heidät herätetään kolmantena päivänä. Tätä ennustusta on sovellettu myös Messiaan kärsimykseen ja Hänen ylösnousemukseensa kolmantena päivänä. Kyllähän sitä voidaan siihenkin soveltaa, mutta ennen kaikkea se kertoo sen, että Messiaan taivaaseen astumisesta (noin v. 30) on kuluva kaksi päivää, noin kaksituhatta vuotta, kunnes Hän, Kointähti, palaa takaisin ja Israel saa elää Hänen edessään pappiskansana Messiaan valtakunnassa.

Jeshua Messiaan paluuseen liittyy myös Pyhän Hengen kevätsade eli tämän aikakauden viimeinen suuri Pyhän Hengen vuodatus ja herätys juuri ennen seurakunnan ylösottoa.

Kuinka pitkä on sukupolven ikä?

”Ja Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän antoi heidän harhailla erämaassa neljäkymmentä vuotta, kunnes koko se sukupolvi hävisi, joka oli tehnyt sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä” (4.Moos.32:13).

”Nouse ja armahda Siionia, sillä aika on tehdä sille laupeus ja määrähetki on tullut. Sillä sen kivet ovat sinun palvelijoillesi rakkaat, ja sen soraläjiä heidän on sääli. Silloin pakanat pelkäävät Herran nimeä ja kaikki maan kuninkaat sinun kunniaasi, kun Herra rakentaa Siionin ja ilmestyy kunniassansa, kun hän kääntyy niiden rukousten puoleen, jotka ovat kaikkensa menettäneet, eikä enää heidän rukoustansa hylkää. Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle (hepr. VT: le’dor acharon = viimeiselle sukupolvelle), ja kansa, joka vastedes luodaan, on kiittävä Herraa, että hän katseli pyhästä korkeudestaan, että hän katsoi taivaasta maahan, kuullaksensa vankien huokaukset, vapauttaaksensa kuoleman lapset, jotta Siionissa julistettaisiin Herran nimeä ja hänen ylistystänsä Jerusalemissa, kun kaikki kansat kokoontuvat yhteen, ja valtakunnat, palvelemaan Herraa” (Ps.102:14-23).

”Näin on sukupolvia Aabrahamista Daavidiin kaikkiaan neljätoista polvea, ja Daavidista Babyloniin siirtämiseen neljätoista polvea, ja Babyloniin siirtämisestä Kristukseen neljätoista polvea” (Mat.1:17).

Psalmin kirjoittaja esittää profeetallisen rukouksen, jonka mukaan Herra tulee rakentamaan jälleen raunioituneen Siionin sen ajan läheisyydessä, jolloin Hän ilmestyy kirkkaudessaan perustamaan rauhan valtakuntansa maan päälle, jolloin kansat palvelevat Herraa suuressa mittakaavassa (Jes.2:1-4; Sak.14:16-19). Tämä kaikki piti kirjoittaa aikakauden viimeiselle sukupolvelle, niin että uudelleen luotava Israelin kansa kiittäisi Herraa. Tämän saman Israelin jälleenrakennuksen ajatuksen Jeshua esitti viikunapuuvertauksessaan. Se sukupolvi, joka näkisi viikunapuun puhkeavan lehteen eli Israelin valtion jälleen syntymisen (14.5.1948), näkisi myös muut ihmeelliset profetioiden täyttymykset.

Kuinka pitkä on sitten sukupolven ikä? Mitä Raamattu siitä sanoo? Tästä on monenlaista tulkintaa ja tarkastelemme tässä joitakin niistä.

Tavallisin tulkinta on ollut 40 vuotta, perustuen Mooseksen ajan erämaasukupolven katoamisen aikaan. Niin ymmärsivät hyvin monet profeetallisen sanan tutkijat vielä 1980-luvullakin. (Itsekin näin ymmärsin 1980-luvun alkupuolelle saakka). Sen mukaan sukupolven iän olisi pitänyt täyttyä 1988. Mitään hyvin merkittävää ei kuitenkaan silloin tapahtunut, missä vika? Tässä on otettava huomioon, että vain tottelemattomat kuolivat Mooseksen päivinä 40 vuoden kuluessa, mutta uskon miehet Joosua ja Kaaleb elivät vielä sen jälkeenkin (4.Moos.32:10-13; Joos.14:6-15). Tämän mukaan sukupolven täydelliseen katoamiseen meni silloinkin kauemmin kuin 40 vuotta. • Matteuksen evankeliumin sukuluettelossa on määritelty aikakausia Aabrahamista Messiaaseen kaikkiaan 42 sukupolvea, joka tekee keskimääräiseksi sukupolven iäksi: 2000 v: 42 = noin 48 vuotta. Tämänkin tulkinnan sukupolven ikä on jo ohitettu Israelin itsenäistymisestä, joten sukupolven katoamisen iän täytyy olla enemmän kuin 48 vuotta.
Psalmin 90 perusteella sukupolven ikä on tulkittu 70-80 vuodeksi (Ps.90:1, 9-10). • Nooan ajalta tulee myös 120 vuotta, joka joidenkin mukaan on myös sukupolven ikä (mieluummin se on ehkä ihmisen iän maksimi nykyisin). Mooses eli 120 vuoden vanhaksi eivätkä ihmiset nykymaailmassa pääse juurikaan tämän rajan yli (1.Moos.6:3; 5.Moos.34:7).
Kreikankielinen UT käyttää sanaa ”genea” (suku, sukukunta, sukupolvi) puhuessaan sukupolvesta. Tämän mukaisesti jotkut ovat tulkinneet siten, että ihmissuku ei kokonaan häviä, kunnes kaikki täyttyy. Heprealaisen Raamatun sekä VT:n että UT:n teksti käyttää sanaa ”dor”, joka tarkoittaa sukupolvea tai aikakautta, joten tulkinta ihmissuvun katoamisesta ei tunnu kovin todennäköiseltä.

Yhteenvetona voitaneen sanoa, että olipa sukupolven katoamisen ikä mikä tahansa, tuntuu melko todennäköiseltä se, että kaikki sen sukupolven ihmiset, jotka näkivät Israelin valtion jälleen syntymisen lähes 2000 vuoden autiuden jälkeen (14.5.1948), eivät täysin katoa maan päältä, kunnes kaikki täyttyy ja Messias saapuu.

Valittujen tähden päivät lyhennetään

”Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule. Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään” (Mat.24:21-22).

”Hän muuttaa ajat ja hetket, hän syöksee kuninkaat vallasta ja korottaa kuninkaat valtaan, hän antaa viisaille viisauden ja taidollisille ymmärryksen” (Dan.2:21).

”Herra, minä olen kuullut sinulta sanoman, ja olen peljästynyt. Herra, herätä eloon tekosi jo kesken vuotten, tee se jo kesken vuotten tiettäväksi. Muista vihassasi laupeutta” (Hab.3:2).

Jumalan kädessä ovat määräajat ja hetket ja Hän voi niitä myös muuttaa kuten haluaa. Hoosea puhui siitä, kuinka Herra tekee Israelin eläväksi kahden päivän eli kahden vuosituhannen kuluttua ja kolmantena päivänä Hän heidät herättää. Habakuk rukoilee Herraa herättämään eloon tekonsa jo kesken vuotten. Jeshua ilmoitti, että suuren ahdistuksen päivät lyhennetään valittujen eli Israelin ja uskovien tähden, koska muutoin mikään liha ei pelastuisi Herran vihan päivän tuomioilta.

Tämä kaikki merkitsee mm. sitä, että Raamatussa ilmoitetut lopun ajan aikajaksot, joita tutkijat ovat tulkinneet ja tulkitsevat, tulevat lyhenemään Herran säätämällä tavalla. Se tietää yllätystä kaikille tulkitsijoillekin (Mat.24:44).

Vain Isä Jumala tietää Messiaan paluun päivän ja hetken

”Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin” (Mat.24:36).

Monet profeetallisen sanan tulkitsijat ovat pyrkineet ratkaisemaan Messiaan paluun tarkan päivän ja hetken, mutta kaikki arviot ovat menneet ja menevät pieleen.

Kuinka kukaan ihminen voi tietää sitä tarkalleen, kun taivaan enkelit tai edes Jumalan Poika ei tiedä tarkkaa päivää ja hetkeä, milloin Hän palaa (Mark.13:32). Meille on annettu ajan merkit, joiden perusteella me voimme arvioida, että aika on lähellä ja ennen kaikkea tarkkailemalla Israelia, Jumalan viikunapuuta.

Voimme myös tarkastella profeetallisia aikatauluja ja niiden tarkastelu avartaa ymmärrystämme, mutta ne ovat vain vajavaisia ja inhimillisiä tarkasteluja, eikä niiden varaan pidä tehdä liian tarkoja laskelmia. Tärkeintä on olla aina valmiina Herran tulemukseen.

Jeshuan ilmoitus on myös selkeä vastaus niille, jotka opettavat ns. ”Jeesus yksin” harhaoppia. Sen mukaan on vain yksi Jumalan persoona, Jeesus, joka esiintyy välillä Isänä, välillä Poikana ja välillä Pyhänä Henkenä. Tämä ei ole Raamatun ilmoitus.

Jeshua, joka on Jumalan Poika ja Välimies ihmisen ja Isän Jumalan välillä, on oma persoonansa, vaikka onkin yhtä (yksi) Isän kanssa (Joh.10:30; 1.Tim.2:5; 1.Kor.8:56).

Jeshualla on oma tahto, jonka Hän on alistanut Isän tahdon alle ja vain Isä Jumala tietää Poikansa tulemuksen päivän ja hetken (Mat.26:39, 42; 1.Kor.15:28).

Olkaamme valmiina sitä hetkeä varten.

Profeetallisia näkökulmia 1-15