Netivyah
Joseph Shulam, Tennessee, USA
Sapatin lukutekstimme on Parashat Vayeshev, 1. Mooses 37:1 – 40:23. Se on alku yhdelle täydellisimmistä Raamatun romaaneista. Tällä tarinalla Joosefista ja hänen veljistään, kaikista Jaakobin pojista, on dramaattinen loppu ja dramaattinen alku. Tarinassa ovat kaikki hyvän romaanin ainekset: viha, rakkaus, seksi ja pahat aikeet, siinä suunnitellaan murhaa, siitä löytyy rääsyistä rikkaaksi -teema, luonteen jalous ja alhaisimmat ominaisuudet, perheenjäsenten hylkääminen, köyhyys, rikkaus, valta, juonittelut… Kaikki tämä ja vielä muuta sisältyy tähän kertomukseen Jaakobin perheestä ja Joosefin ja hänen veljiensä välisestä suhteesta.
Profeetoista luettava jakso on Aamos 2:6 -3:8. Sunnuntaina, 22.12., sytytetään Hanukan ensimmäinen kynttilä. Hanukka tarkoittaa vihkimistä, ja se mainitaan Johanneksen evankeliumissa luvussa 10:22: ”Jerusalemissa vietettiin temppelin vihkimisen muistojuhlaa, ja oli talvi.” Minulle tämä on kiinnostava seikka, koska tämä maininta Hanukasta vihkimisen muistojuhlana on yksi ensimmäisistä kerroista, kun tästä juhlasta puhutaan Makkabealaiskirjan ulkopuolisessa kirjallisuudessa. Iloitsen siitä, että Hanukka mainitaan Uudessa testamentissa ja että vuodenaikakin on mainittu, jottei epäilykselle jäisi sijaa. Sivuhuomautuksena sanottakoon, että Petteri Punakuonoa ja muita Lapin sarvipäitä, jotka kulkusten kilistessä vetävät joulupukin rekeä täyttääkseen meidän toiveemme, ei mainita Raamatussa.
Joosefin tarina on pisimpiä Raamatussa kerrottuja tarinoita. Tässä rukouskirjeessä tahtoisin analysoida toisaalta vihan ja rikollisten aikeiden dynamiikkaa ja toisaalta menestyksen ja viisauden dynamiikkaa.
Jumalan antama ilmoitus, todellinen Jumalalta tullut ilmoitus, saa melkein poikkeuksetta ihmiset vihaamaan ilmoituksen saajaa ja hylkäämään hänet. Niin tapahtui Raamatun suurille profeetoille. Katsokaamme muutamia esimerkkejä Raamatun profeetoista:
”Mutta Beetelissä et enää saa ennustaa, sillä se on kuninkaan pyhäkkö ja valtakunnan temppeli.´ Niin Aamos vastasi Amasjalle: ´En minä ole profeetta enkä proteetanoppilas vaan karjankasvattaja ja metsäviikunoiden viljelijä. Mutta Herra otti minut pikkukarjan parista ja sanoi minulle: ´Mene ja ennusta kansaani Israelia vastaan.´ Kuule siis nyt Herran sana: Sinä sanot: ´Älä ennusta Israelia vastaan, äläkä saarnaa Iisakin huonetta vastaan´” (Aamos 7:13-16, RK).
Aamos ei ole yksin hylätyksi tulemisessaan; Jesaja, Sakarja, Jeremia ja kaikki muutkin profeetat hylättiin ja joskus heitä ihan piestiin ja pantiin vankilaan. Kun jotkut tänä päivänä sanovat saaneensa näyn tai ilmestyksen, heistä tulee suosittuja saarnaajia tai pastoreita ja he kutsuvat itseään apostoleiksi ja patriarkoiksi, ja uskallanpa sanoa, että useimmat niistä, joiden minä olen kuullut väittävän, että he ovat nähneet näkyjä ja ilmestyksiä, ovat nähneet näkynsä elokuvateatterissa tai televisiossa.
Joosefin veljet vihasivat Joosefia, eivätkä hänen isänsä ja äitinsäkään olleet vakuuttuneita siitä, että hänen näkynsä oli todella Jumalalta. Joosef sitä vastoin tiesi varmasti, että se oli Jumalalta. Siitä todistaa se, että hän ei epäillyt Jumalan lupauksia ja oli halukas omistamaan näyn uskossa, joka ei horjunut eikä väistynyt silloinkaan, kun hän oli vankityrmässä Egyptissä. Tästä muistuu mieleeni laulun kertosäe: ”Mutta minä tiedän, Keneen olen uskonut ja olen varma, että Hän pystyy pitämään tallella sen, minkä olen Hänelle uskonut.” Joosef tiesi varmasti yhden asian: Näky, jonka näin unessani, on Jumalasta lähtöisin ja se on totta. En piittaa siitä, millaisia teitä ja millaisten vaikeuksien ja kokemusten kautta minun täytyy vaeltaa. Minä panen uskoni ja luottamukseni Kaikkivaltiaaseen Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin, esi-isieni, Jumalaan.
Ihmiset keskittyvät joskus Joosefin veljien käyttäytymiseen tai Potifarin vaimoon, joka yritti vietellä Joosefin, tai Joosefin kärsimyksiin egyptiläisessä vankityrmässä. Ratkaisevaa, hyvät veljet, ratkaisevaa on, että Joosef tiesi hyvin, että kaikki hänen kokemansa kärsimys ja hylkääminen ja kipu oli itse asiassa koulutusta ja niiden läksyjen oppimista, jotka hän tarvitsisi täyttääkseen oman ja Jumalan lopullisen tarkoituksen. Narsismin äärimmäisin muoto on usko, jota ihminen tarvitsee toteuttaakseen Jumalan antaman näyn tai ilmestyksen. Jotkut voivat saada näyn tai ilmestyksen unessa, toiset tutkiessaan Jumalan Sanaa ja omaksuessaan Jumalan Sanan elämää antavana ja elämää muuttavana ja elämään valmentavana oppaana. Raamatun Joosef sai näyn siitä, mitä Jumala tahtoi hänen tekevän ja millaiseksi Jumala halusi hänen tulevan. Joosef uskoi sen, ja hänen uskonsa antoi hänelle voiman mennä kaiken läpi rohkeutta menettämättä tai pyrkimättä pakenemaan suunnitelmaa, joka Jumalalla oli hänen elämänsä varalle. Tie on raskas ja olisi helppoa tulla toisiin ajatuksiin. ”Oliko se näkemäni uni Jumalasta?” ”Johtuiko se uni vain narsistisesta ajatushäiriöstä, että minä olen suuri ja Jumalan valitsema?” Kun me todella kuulemme Jumalalta tai näemme Hänen antamiaan unia, mieleemme voi tulvia monia erilaisia ajatuksia ja oletuksia. Mutta päättäväisyys elää uni todeksi, pysyminen Jumalan lupauksissa maksoi mitä maksoi, suostuminen tulemaan hylätyksi ja myydyksi orjuuteen vieläpä läheisimpiemme vaikutuksesta, takasi Joosefille menestyksen.
Joosef ei ollut uskollinen vain Herralle. Hän oli uskollinen myös isälleen Jaakobille ja veljilleen. Niille samaisille veljille, jotka vihasivat häntä niin suuresti, etteivät voineet edes tervehtiä häntä. Kun Jaakob lähetti Joosefin matkaan tehtävänään käydä katsomassa, mitä veljille kuului, Joosef pakkasi vastaan panematta reppunsa ja lähti Kanaaninmaan eteläosasta ylös Sikemin kaupungin yläpuolelle (nykyään kaupungin nimi on Nablus). Joosefin ikäiseltä nuorelta pojalta matkaan kului noin 7 päivää jalkapatikassa. Kun Joosef saapui Sikemiin, hänen veljensä eivät olleet enää siellä. Koska Joosef tiesi, että hänen veljensä vihasivat häntä, hän olisi voinut palata kotiin ja sanoa isälleen Jaakobille: ” Menin Sikemiin juuri niinkuin lähetit minut etsimään veljiäni, mutta he eivät olleet siellä, eikä minulla ole aavistustakaan, mihin he ovat voineet mennä.” Näin olisi tehnyt henkilö, joka on lähetetty toimittamaan tehtävä, joka ei ole mukava tai josta ei ole hänelle hyötyä tai joka ei muuten vain kiinnosta. Joosef ei toiminut näin. Kun Sikemissä muuan mies kysyi Joosefilta, mitä hän etsi, Joosef vastasi:
”Joosef saapui Sikemiin ja oli harhailemassa kedolla, kun eräs mies tuli häntä vastaan ja kysyi häneltä: ´Mitä etsit?´ Hän vastasi: ´Minä etsin veljiäni.Voisitko kertoa minulle, missä he ovat paimentamassa?´” (1.Moos. 37:15,16, RK).
Joosef ei suostunut jättämään asiaa puolitiehen vedettyään Sikemissä vesiperän. Hän suostui kävelemään toisenkin virstan, vaikka hän olisi voinut jättää sen yhteen ja vedota hyvään syyhyn päästäkseen jatkamasta matkaa. Tämä Joosefin asenne on voittoisa asenne. Se on sama asenne, jolla Messiaamme Jeshua opetti meitä toimimaan. Se on asenne, johon liittyy niin paljon itsevarmuutta, että emme salli vihollisen määrätä käyttäytymistämme, vaan säilytämme jalouden ja mielenrauhan. Jokaisen Jumalan miehen, joka on menestynyt tehtävässään, on täytynyt niellä mielensä myrskyt sallimatta tunteidensa tai toisten ihmisten tekemisten sanella käyttäytymistään. Emme voi emmekä saa sallia hormoonien, vihan, loukkaantumisen tai kivun hallita uskoamme ja järkeämme ja rakkauttamme veljiin ja ystäviin. Sieluumme niin helposti pesiytyvän katkeruuden pois kitkeminen on olennainen osa sekä Vanhan että Uuden testamentin periaatetta.
Jeshuan opetus toisen posken kääntämisestä sille, joka läimäyttää meitä, ei ole alkuisin Jeshuasta, vaan se on periaate, joka oli jo Jeremialla ja ennen häntä kuningas Daavidilla. Daavidilla oli kaksi tilaisuutta tappaa vihollisensa, kuningas Saul, joka pyrki tappamaan hänet. Daavid ei käyttänyt tilaisuuksia hyväkseen eikä tappanut kuningas Saulia. Hän näytti kuningas Saulin armeijan edessä, että hän olisi voinut tappaa Saulin, näyttämällä Saulin viitasta leikkaamaansa suikaletta, ja toisella kerralla Daavid heilutti kuningas Saulin miekkaa ja vesimaljaa, joka oli Saulin teltan sisäpuolella, osoittaakseen, että hän olisi voinut tappaa hänet, mutta ei tappanut. Tällainen käytös on paitsi oikein myös viisasta ja Jumalan tahdon mukaista Jeshuan opetuslapsille. Kunpa minä olisin käyttäytynyt aina tuolla tavalla! Kadun, että joskus toimin toisin ja maksoin siitä hinnan.
Mutta saattaaksemme loppuun tämän jakson, mistä Jeshua oppi periaatteen toisen posken kääntämisestä? Tässä se tulee: ”Kääntäköön hän posken sille, joka häntä lyö, saakoon hän yllin kyllin häväistystä. Mutta Herra ei hylkää iäksi” (Valaitusvirret 3:30,31). Baruch, Nerian poika, kirjoitti Valitusvirret. Hän oli Jeremian yksityissihteeri tai kirjuri. Kuningas ja myös väärät profeetat ja papit aiheuttivat Jeremialle paljon kärsimystä. Häntä piestiin ja hänet heitettiin vankilaan ja kaivoon, mutta hän ei lakannut julistamasta Herran totuutta, vaikeuksista huolimatta. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Jerusalemista, Daavidin kaupungista, löydettiin Nerian pojan Baruchin henkilökohtainen sinetti. Se on kiistämätön todiste, konkreettinen todiste, siitä, että Baruch, Nerian poika, oli todellinen henkilö, ja että hän oli tallettanut asiakirjan kuninkaan palatsissa olevaan kuninkaalliseen arkistoon.
On harvinaista, että kirjoitan jotain Netivyan taloudellisesta tilanteesta. Olen kyllä kirjoittanut tarpeista, niin kuin nyt viimeksi uuden pakettiauton ostamisesta Netivyalle, koska vanha pakettiauto oli jo yli 16 vuotta vanha. Olemme nyt uuden vuoden 2020 kynnyksellä! Niin monet ihmiset kaikkialta maailmasta ovat antaneet omastaan uhrimielellä, niin että Herran työ Jerusalemissa voi siunata köyhiä ja puutteenalasia ja myöskin Jerusalemissa ja Israelissa olevaa Jeshuan juutalaisten opetuslasten laajaa joukkoa. Sallikaa, että mainitsen muutamia niistä paikoista, joista ihmiset, joita minä tai Netivyan henkilökunta ei ole tavannut henkilökohtaisesti, ovat tehneet lahjoituksia siunatakseen Israelia ja Jerusalemia ja Jeshuan tässä maassa olevia opetuslapsia, IDF:n sotilaita ja Jerusalemin köyhiä… Aloitan idästä ja jatkan länteen: Australia, Filippiinit, Singapore, Hongkong, Kambodja, Kiina, Japani, Korea,Thaimaa, Intia, Etelä-Afrikka, Israel, Italia, Hollanti, Suomi, Ruotsi, Englanti, Brasilia, Argentiina, USA ja Kanada. Kaikkein ensimmäiseksi kiitos teille kaikille, että muistitte Jerusalemia ja Netivyaa. Herra siunatkoon teitä ja antakoon teille suurenmoisen vuoden 2020. Toiseksi, täyttykööt kaikki Herran lupaukset teidän elämässänne kaikille, jotka rukoilevat Jerusalemin puolesta ja siunaavat Jerusalemia, ja Jumala siunatkoon kaikilla lahjoillaan teitä ja teidän omaisianne tulevana vuotena 2020, niin että voitte edelleenkin olla síunauksena kodeissanne ja kotimaissanne ja myös Netivyalle Jerusalemissa. Kiitos! Kiitos! Kiitos! Teidän antamassanne avustuksessa on erityinen ihmeitä tekevä puolensa ja profeetallinen täyttymys. Tulette olemaan siunattuja jokaisen Netivyan puolesta rukoilemanne rukouksen tähden ja jokaisen dollarin, yenin tai punnan tähden, jonka olette lähettäneet puhtaasta sydämestä ja rakkaudesta Israelin Herra Jumalaan ja Messias Jeshuaan. Tässä on se tärkein osa: Jumalan profeetallisten lupausten – joista tulette osallisiksi aina kun rukoilette ja lahjoitatte – täyttymys:
”Keitä ovat nuo, jotka lentävät kuin pilvet, kuin kyyhkyset lakkoihinsa? Meren saaret odottavat minua. Etumaisina tulevat Tarsiin laivat tuodakseen sinun lapsesi kaukaa. Hopeansa ja kultansa heillä on mukanaan Herran, sinun Jumalasi, nimen kunniaksi, Israelin Pyhän, sillä hän on kirkastanut sinut. Muukalaiset rakentavat sinun muurisi ja heidän kuninkaansa palvelevat sinua. Vihassani minä löin sinua, mutta rakkaudessani minä sinua armahdan. Sinun porttisi pidetään aina auki, ei niitä suljeta päivällä eikä yöllä, että kansojen rikkaudet tuotaisiin sinulle ja heidän kuninkaansa saatettaisiin luoksesi” (Jesaja 60:8-11, RK).
Olemme todistajia, todistamassa omin silmin, mitä Jumala tekee ihmeellisesti ennallistaessaan Israelia ja tuodessaan juutalaista kansaa takaisin maahan, jonka Herra Jumala antoi Abrahamille ja hänen siemenelleen ikuiseksi omaisuudeksi. Me, te ja me yhdessä, YKSI UUSI IHMINEN, teemme työtä yhdessä täyttääksemme Herran Sanan.
Tässä on vain pieni vilkaisu tämän ihmeen suuruuteen. Tietysti me olemme kiitollisia jokaisesta avustuksesta ja jokaisesta rukouksesta, jonka rukoilette Israelin puolesta kansakuntana ja tässä maassa olevien uskovien ja etenkin meidän netivyalaisten ja Roeh Israel synagogan puolesta Jerusalemissa. Mutta tällä kaikella on myös toinen ulottuvuus, josta minun on kerrottava teille.
”Sitten tuli köyhä leski ja pani siihen kaksi pientä lanttia, yhteensä assin neljänneksen. Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja sanoi: ´Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pudotti uhriarkkuun enemmän kuin kaikki muut. Kaikki nuo antoivat liiastaan, mutta tämä antoi puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko omaisuutensa´” (Markus 12:42-44, RK).
Meillä on monta Jumalan naista, jotka antavat omastaan säännöllisesti, joskus viikoittain, 2 tai 3 tai 5 dollaria. Nämä naiset antavat puutteestaan ja puutteessaan, niin kuin te kaikki, ja sanon tämän vain muistuttaakseni teitä periaatteesta, jonka Herra yrittää opettaa meille niin kuin Hän opetti sen opetuslapsilleen ensimmäisellä vuosisadalla. Me kunnioitamme ja arvostamme jokaista riippumatta siitä, kuinka paljon he antavat, mutta minua koskettaa ja rohkaisee sydänjuuriani myöten näiden sisarten ja veljien rakkaus; he antavat todellakin puutteestaan, koska he rakastavat uskollisesti Jumalaa ja Netivyaa ja Israelia.
Kiitos! Kiitos! Kiitos! Jumala siunatkoon kaikkia teitä, jotka luette Jerusalemin rukouslistaa ja rukoilette puolestamme ja Israelin puolesta, ja jotka jaatte rakkauttanne konkreettisella tavalla jokainen halunsa ja kykynsä mukaan, ja olette kumppaninamme Jerusalemissa tekemässä Herran työtä. Jokainen teistä on Jumalan ojennetun käden jatke, joka koskettaa Siioniin palaavien vangittujen elämää ja sielua, fyysisesti ja hengellisesti YHTENÄ UUTENA IHMISENÄ, juutalaiset ja ei-juutalaiset yhtenä uskossa ja uskollisina Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalalle ja Messiaallemme Jeshualle.
Onnellista uutta vuotta 2020, suokoon Herra jokaiselle teistä ihanan vuoden, hyvän terveyden ja mahdollisuuden jatkaa hyvän tekemistä uskovien perheväelle ensin ja sitten myös niille, jotka eivät ole vielä kokeneet Jumalan rakkautta!
Koska tämä rukouslista on pitkä, luettelen vain nimet tiettyjen rukousaiheiden alla:
Rukoilemme niiden puolesta, jotka odottavat elämäänsä ja perheittensä elämään Jumalan parantavaa voimaa:
Nancy ja Don Hook, Rachel- Jingyung Lee, Hannah Yoshida, Tiz H., Lion H., Ilana Avrahamov, Michael Shiffmanin äiti, Ruby L., sisar Angela Taiwanilla, Sternin perhe Jerusalemissa. Marcia ja Joseph Shulam, Danah ja Noaam Shulam, Barry Shulam ja perhe, June Sanders, Ann West, Um Mahmud Abu-Eid ja Jimmy Abu-Eid, Keijo ja Salme, Tim Tucker, Satu-Maria, Sini-Tuuli, Eveliina, Erkki ja Sirpa Murto, Eva H., Patty, Andrea ja Tineke, Julia ja Victor, Hillel Helsingistä, Aaron Tani, Zhou Wenrilan, Paulo, Marcelo ja hänen isänsä, Curita Sensei, Aben perhe, Toru, Takeo Sensei, Daisuke Sensei, Tomoko San, Yumi ja hänen isänsä, George, Gary, Melanie, Sarit, Gabriela, Ahuva, Leah, Ilana, Hannah, nuori Gabriela, Zvi D. Ja Batsheva, Jonathan B ja hänen vaimonsa Aviva ja heidän uusi vauvansa, pastori Isaac Chennaissa Intiassa, Louisa.
Seuraaville rukoilemme siunausta elämään ja liiketoimiin:
Roger W., Ema, Deborah Ruth, Lydia, Sima, Laurel, Orna, David S., Daniel, Ayla, Hillel, Elhanan, Tony, tri Song, Michael Knezevich, Ismael Alves, Asher Gabriel, M. Ahuva.
Suuri rukousaihe on vielä Israelin valtio. Luulen että modernin demokratian historiassa ei ole ollut koskaan vielä maata tai valtiota, jossa on ollut kolmet kansalliset vaalit yksi toisensa jälkeen alle vuoden sisällä. Niin kuin Lakimiehemme Israelissa sanoi kerran: Israel on samanlainen maa kuin kaikki muut maat ja me olemme samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muut ihmiset maailmassa, mutta aina vähän enemmän! Israelin valtio kirjoittaa taas historiaa, mutta tällä kerralla ei mitään onnellista historiaa. Se johtuu tämän maan johtajien henkilökohtaisesta kunnianhimosta ja henkilökohtaisesta piittaamattomuudesta tämän kansakunnan ihmisten hyvinvoinnista, henkilökohtaisesta halusta olla ykkönen ja aina huipulla. Israel tarvitsee rukouksianne! Israel tarvitsee tukeanne! Israel tarvitsee Jumalaa! Nyt enemmän kuin koskaan ennen tämän valtion perustamisen jälkeen, valtion, joka nousi Espanjan ja Portugalin inkvisition tuhkista ja Euroopan natsikuolemanleireillä kuolleiden miljoonien juutalaisten tuhkista. Israelin kansa ansaitsee parempaa, ja me rukoilemme, että Herra puuttuu asioihin näissä seuraavissa vaaleissa, jotka pidetään 2.3.2020. Israelin kansa tarvitsee Jumalan apua, ja poliitikkojen on riisuttava päästään tummat lasinsa ja nähtävä todellisuus ja se, että tarvitaan vakaa hallitus, jolla on vastassaan Israelin nykyhistorian vaikeimpia aikoja. Anna johtajillemme viisautta ja poliitikoillemme aito rakkaus kansaan ja maahan. Rukoilkaa kanssamme Israelin puolesta kansana ja ainoan juutalaisen valtion puolesta maan päällä.
Toivotan teille kaikille, jotka seisotte Israelin rinnalla ja jotka rukoilette Jerusalemin puolesta, Herran parhaimpia siunauksia ja kaikkien Hänen lupaustensa toteutumista Hänen uskollisille lapsilleen. Niitä, jotka kuulevat Jumalaa ja tekevät Hänen tahtonsa, kutsutaan viisaiksi! Niitä, jotka vain kuulevat Hänen sanansa, mutta eivät tee sen mukaan, kutsutaan tyhmiksi! Pyrkikäämme kaikki olemaan aina viisaita eikä koskaan tyhmiä. Paras on edessä!
Israelin Herra Jumala ja Jeshuan, Messiaamme, Kuninkaamme, Opettajamme, Rabbimme ja Herramme armo olkoon teidän kaikkien kanssa.
Onnellista uutta vuotta 2020 kaikille!
Onnellista Hanukkaa kaikille!
Iloista joulua kaikille, jotka sitä viettävät!
Joseph Shulam
