Parashat Ki Tavo: Meitä vaaditaan iloitsemaan
1.9.2018 Yehuda Bachana.
Shabbat Shalom. Jaksomme avautuu käskyllä tuoda Jumalalle ensi hedelmät. Tämä käsky ilmaisee kenties enemmän kuin mitkään muut käskyt Israelin kansan yhteyttä maahansa, Israelin maahan.
Ensi hedelmien tärkeä merkitys
Kun parashamme alussa meitä käsketään antamaan ensi hedelmät uhriksi, tämä käsky muodostuu neljästä pääkohdasta:
Ensi hedelmien tuominen – tuot siis ensimmäiset hedelmäsi Jumalalle. Puhe, jonka ensi hedelmien tuojan täytyy pitää. Kumartuminen Jumalan eteen puheen jälkeen ja ensi hedelmien antamisen jälkeen. Erityinen lisäys käskyyn: ”Iloitse kaikesta hyvästä, minkä Herra, sinun Jumalasi, on antanut sinulle…” (5. Moos. 26:11).
Tuo sama israelilainen työntekijä, joka tekee kovasti töitä koko vuoden, rukoilee päivittäin, että sade lankeaisi oikeaan aikaan ja aurinkoa saataisiin tarpeeksi, on lopulta nauttimassa tyytyväisenä suuresta saavutuksesta, kun työn ensi hedelmät ilmaantuvat. Niin kuin sanotaan: ”Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten leikkaavat.”
Ja tässä teossa, kun ensimmäiset ja uusimmat tuotokset annetaan Jumalalle vuoden mittaisesta työstä, on jotain suurta uteliaisuutta herättävää.
Tässä näemme, kuinka sato valmistuu paljon uurastuksen jälkeen. Ensi hedelmillä on mitä suurin merkitys.
Kaikkein kallisarvoisinta tässä on juuri se, että ihmisen on luovutettava ja annettava Jumalalle; ja tämän teon päätarkoitus on vahvistaa anteliaisuutta ja pienentää halua ruokaan ja rahaan.
Meitä käsketään hillitsemään halujamme ja luopumaan parhaasta osasta Jumalan tähden.
Käsky iloita
Viimeinen osa ensi hedelmiä koskevassa käskyssä on ilo, joka on mukana käskyn täyttämisessä:
”Iloitse kaikesta hyvästä, minkä Herra, sinun Jumalasi, on antanut sinulle…” – 5. Moos. 26:11
Jumalan kiittäminen ei ole ainoastaan kohteliaisuutta vaan myös velvollisuuden täyttämistä. Ihmisen tulisi tuntea suurta iloa siitä, että hän voi antaa kiitokset hyvistä asioista.
Niin yksilöinä kuin valtiona meillä on aihetta kiittää Jumalaa, on syytä iloita. Me elämme Jumalan kaikkinaisen hyvyyden ja siunauksen keskellä, olemme maassamme vapaita palvelemaan Jumalaa ja viljelemään maata. Israel on johtava valtio maailmassa maanviljelykseen liittyvissä keksinnöissä.
Ilo auttaa meitä, ettemme unohda Jumalaa
Ilo esiintyy taas kerran lukukappaleessamme, varoituksena:
”Kaikki nämä kiroukset tulevat sinun päällesi, vainoavat sinua ja saavuttavat sinut, kunnes tuhoudut, koska et kuullut Herran, sinun Jumalasi ääntä etkä noudattanut hänen käskyjänsä ja säädöksiänsä, jotka hän on sinulle antanut. Ne jäävät merkkeinä ja ihmeinä sinuun ja sinun jälkeläisiisi iankaikkisesti. Koska et palvellut Herraa, sinun Jumalaasi, ilolla ja sydämen halulla, kun sinulla oli yltäkyllin kaikkea, …” – 5. Moos. 28:45-47
Koska et palvellut Herraa, sinun Jumalaasi, ilolla. – Tämä kappale pitää sisällään runsaasti merkityksiä, niistä ensimmäinen löytyy lopusta, kun puhutaan yltäkylläisyyden ajasta: ”Sinulla oli yltäkyllin kaikkea.” Kun asiat sujuvat hyvin, me unohdamme Jumalan.
Kun olemme nälkäisiä tai kun kärsimme, muistamme Jumalan. Muistamme rukoilla Jumalaa. Näin ei aina ole silloin, kun emme ole nälissämme tai hädässä. Opin tästä parashasta, että minun velvollisuuteni on palvella Jumalaa ilolla. Ei riitä, että vain täyttää käskyn, ei riitä, että on vain uskossa – ilon tarvitsee tihkua sisimpään olemukseemme.
Ilo vie meidät korkeammalle tasolle
Jos vertaamme tätä käskyä palvella Jumalaa ilolla vuorisaarnaan, luulen, että voimme oppia jotakin uutta. Jeesus julistaa:
”Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, niin te ette pääse taivasten valtakuntaan.”– Matt. 5:20
Mitä Jeshua sanoo tässä? Onko meidän pyrittävä noudattamaan käskyjä tarkemmin kuin fariseukset ja kirjanoppineet? Onko meidän oltava vieläkin hartaampia?
Ei! Uskon, että Jeshua puhuu tässä Jumalan Sanan täyttämisestä ilolla ja rakkaudesta. Jeshua puhuu tässä suhteistamme lähimmäisiimme ja Jumalaan.
Jeshua opettaa, että ei riitä vain täyttää käsky. Ei ole mitään sellaista asiaa, että voimme sanoa: ”Hei, minä täytin sen, olen sen suorittanut!” Ei! Jumala on kiinnostunut sydämen tarkoitusperistä. Meitä vaaditaan palvelemaan Jumalaa ilolla.
Pidämme uskoa tärkeänä – Messiaan ruumis puhuu loputtomasti siitä, että meidän pitäisi uskoa. Todellinen kysymys ei koske sitä, mitä meillä on päässä, vaan se, kuinka paljon meillä on rakkautta ja iloa sydämessä.
Tästä parashasta ja Jeshuan sanoista opin sen, että jos olen uskova ja elän katkeruudessa, jos olen katkera henkilö, joka ei elä niin kuin Jumala tahtoo, uskoni ei ole riittävä. Piste.
Lain kirous
Kun jatkamme parashan lukemista, kohtaamme monia kirouksia. Sana “kirottu” esiintyy 16 kertaa lukujaksossamme:
”Kirottu olet sinä kaupungissa ja kirottu olet kedolla.” – 5. Moos. 28:16
”Kirottu on sinun kohtusi hedelmä ja maasi hedelmä …” – 5. Moos. 28:18
”Kirottu olet tullessasi ja kirottu olet lähtiessäsi.” – 5. Moos. 28:19
”Kirottu olkoon se, joka ei pidä tämän lain sanoja eikä täytä niitä. Ja kaikki kansa sanokoon: ’Amen’.” – 5. Moos. 27: 26
Täältä Paavali saa käsitteen lain kirous. Ja mitä Paavali tarkoittaa, kun hän sanoo, että Jeshua lunasti meidät kirouksesta?
Jotkut menevät pitkälle “lain kirous” –sanonnan tulkinnassaan. He esittävät, että itse Toora on kirous kaikille, jotka kannattavat siinä pysymistä. Mutta tämä ei ole Paavalin tarkoitus ollenkaan, kun hän sanoo, että Messias on vapauttanut meidät lain kirouksesta.
Kirous sallii lunastuksen tulla
Paavali ymmärtää, että koko kansakunta on lakiin nähden häpeällisessä tilassa, missä ei ole ketään, joka ei tekisi syntiä. Niinpä me kaikki olemme kirouksen alaisia ja tuomittuja, meidän kättemme työt, perheemme, aivan kaikki.
Paavali suhtautuu tähän hyvin vakavasti ja kysyy itseltään ja meiltä, miten tästä tilanteesta voidaan päästä vapaaksi? Ja hän vastaa: Kiitos Messiaalle, joka osti meidät vapaiksi verellään. Hän otti kirouksen päälleen ja naulitsi sen ristille.
Tässä meillä on Raamatussa mainittu käsitys lunastuksesta, työstä, jonka lunastaja saa aikaan. Sekä klassinen että raamatullinen käsite lunastuksesta ovat samanlaiset. Lunastaja on joku, joka maksaa jonkun toisen velan, ja tällä tavalla syytetty pääsee vapaaksi vaikeasta tilanteestaan. Lunastaja ei väkivalloin murtaudu vankilaan päästääkseen vangin vapaaksi. Hän maksaa lunastettavan velan viimeistä senttiä myöten.
Voidaanko laki näin ollen unohtaa?
Entä sitten? Mikä on minun suhteeni Mooseksen Tooraan?
On niitä, jotka väittävät: ”Koska emme voi pitää koko lakia, olemme sen tähden vapautetut siitä.” Tai: ”Jos me haluamme pitää Tooran, silloin meidän on noudatettava koko Tooraa, ja tottelemattomuus yhdenkin käskyn kohdalla tuottaa kirouksen niille, jotka ovat lain alla. Niin kuin on kirjoitettu lukujaksossamme: ’Kirottu olkoon se, joka ei pidä tämän lain sanoja eikä täytä niitä. Ja kaikki kansa sanokoon: ”Amen”.’ (5. Moos. 27: 26). Niinpä Messias vapauttaa meidät Tooran kuormasta.”
Olen samaa mieltä siitä, että koko Tooraa ei voida pitää, vaikka sitä oikein kovasti haluaisimme. Mutta silloin ei myöskään ”Jeshuan käskyjä” Uudessa testamentissa tulla noudattamaan, eikä kukaan ole kykenevä niitä pitämään. Onko siis mahdollista ”luovuttaa” niiden suhteen, koska on mahdotonta pitää kaikkia Uuden testamentin opetuksia?
Yeshuan taso on korkeampi
Jeshua sanoi:
”Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: ’Älä tapa’, ja: ’Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion’. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: ’Sinä tyhjänpäiväinen’, on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: ’Sinä hullu’, on ansainnut helvetin tulen.” – Matt. 5:21,22
Kuka meistä ei ole koskaan kironnut veljeään tai sisartaan? Kuka meistä ei ole koskaan vihastunut veljeensä tai sisareensa?
Jeshua sanoi:
”Te olette kuulleet sanotuksi: ’Älä tee huorin’. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa. Jos sinun oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi heitetään helvettiin. Ja jos sinun oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi menee helvettiin.” – Matthew 5:27-30
Tämä koskee naisia yhtä lailla. Kuka meistä ei olisi syyllistynyt tähän syntiin? Kuka meistä on kovertanut pois silmässä, ettei ole koskaan tehnyt syntiä katsomalla?
Matt. 19:16-26 eräs mies, joka oli noudattanut Kymmentä käskyä, kysyi Jeshualta, miten jonkun nimi voidaan kirjoittaa Elämän kirjaan:
”Jeesus sanoi hänelle: ’Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua.’” – Matt. 19:21
Täytä laki – iloiten
Uskon, että koko Jumalan Sana, 1. Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan saakka, on pyhä, hyvä ja tosi. Ja meidän on opiskeltava ja noudatettava Jumalan Sanaa niin paljon kuin se on mahdollista nykypäivän elämässä.
Päätän sanomalla, että tämä parasha ja Jeshua Messias opettavat meille, että on tärkeää noudattaa Jumalan Sanaa iloiten ja rakkaudesta. Tämä on opiskelumme pääkohta.
En ole tässä sormi pystyssä vaatimassa tiukkaa lain noudattamista – mutta vaadin, että mitä teemme, teemme sen iloisella mielellä. Hymyillen.
Shabbat Shalom.