Kirj. Dorothy M. Gitelman
Esimerkillä opettaminen
Mieheni on intohimoinen amerikkalaisen baseballin fani, joka rakastaa eniten Cubs-joukkuetta. Hänen perheensä on Chicagosta, Illinoisista, ja hän varttui odottaen heidän voittavan Maailmansarjan kilpailun. Cubs voitti Maailmansarjan vuonna 1908, ja sitten toisen kerran 108 vuotta myöhemmin, vuonna 2016. Chicago Cubsin kannattajat odottivat uskollisesti ja kärsivällisesti, kun Yankees ja Red Sox -fanit palkittiin useilla mestaruuksilla. Sillä ei ole väliä, vaikka Cubsin kausi olisi miten hirveä; Wrigleyn stadion on aina tupaten täynnä ja fanit toistavat vuodesta toiseen: ”Ensi vuonna me voitamme!”
Mieheni omistuneisuus tai faniuskolllisuus tarttui poikaamme kuin osmoosin kautta, vaikka ei se ihan niin mennyt. Vaikka me emme pitäneet ”miten olla Cubs-fani” kerhoa, mieheni opetti omalla esimerkillään. Aina kun mahdollista me katselimme otteluja televisiosta, veimme lapset Wrigleyn stadionille ja hankimme heille kaikkea Cubs-krääsää.
Opetuslapseus on ennen muta koulutusta ja mallin mukaan toimimista. Se on sekä tiedon hankintaa että harjoittelua, jotka kulkevat usein yhdessä evankelioinnin kanssa (saatetaan ihmisiä seurakuntaan). Perheen sisäinen evankeliointi ja opetuslapseuttaminen on helppoa – perheessä meillä on valmis kuulijakunta. Cubs-fanina mieheni tarvitsi vain olla mallina siitä, miten ollaan Cubs-fani ja ottaa poikansa siihen rinnalleen.
Miten opetuslapseus määritellään
Opetuslapseus -sana (engl.discipleship) tulee sanasta opetuslapsi (engl.disciple), ja tarkoittaa opetuslapsena olemista. Englannin käyttämä sana ´disciple´ tulee latinan sanasta `discipline´, josta se on tullut ranskan kautta englantiin. Sen merkitys on ´ohje´, mutta myös ´fyysinen kuritus´. Esimerkiksi lasta rangaistaan, jotta hän oppisi käyttäytymään hyvin.
Opetuslapsi on opettajan tai opiskelijan seuraaja. ´Discipline´, kurinalaisuus, tarkoittaa esim. opettajan ohjeiden noudattamista.
Opetuslapseus muinaisessa juutalaisuudessa
Opetuslapseus oli normaali opetuskäytäntö vanhoina aikoina. Bible.org sanoo, että opetuslapseus ”merkitsi opettajan elämän matkimista, hänen elämänarvojensa omaksumista ja hänen opetuksensa mukaan elämistä ja sen edelleen siirtämmistä. Yli 13-vuotiaalle juutalaispojalle tämä merkitsi sitä, että hän meni opiskelemaan tunnetun Tooran opettajan kanssa jäljitellen hänen elämäänsä ja uskoaan ja keskittyen oppimaan täydellisesti Mooseksen lain ja sen perinteiset tulkinnat.” Tällainen opettajalta oppiminen muistutti monella tapaa oppipojan ja kisällin suhdetta.
Kristillisessä yhteisössä opetuslapseus merkitsee jatkuvaa huolenpitoa uskovista ja heidän uskonsa vahvistamista. Messiaanisten juutalaisten seurakunnassa olen nähnyt ja kuullut käytettävän termiä ´opetuslapseus´, mutta käytössä ovat myös hepreankieliset sanat ´talmid, talmidim´ (opetuslapsi, opetuslapset). Mutta messiaanisen seurakunnan ulkopuolella, kumma kyllä, opetuslapseus-sanaa käytetään vähän juutalaisessa yhteisössä, jos lainkaan. Opetuslapseus ohjelmat ovat yleisiä kirkoissa ja messiaanisissa synagogissa, kun taas ei-messiaaniset synagogat ovat täynnä normaaleja juutalaisia koulutusohjelmia.
Vaikka opetuslapseus oli olemassa jo muinaisessa juutalaisessa maailmassa, näyttää siltä, että se sana on korvattu koulutuksella, ja opetuslapseudesta on tullut ensi sijassa Jeshuaan uskovien omaisuutta. Matteus 28:16-20:ssa, Suuressa Toimeksiannossa, Jeshua neuvoo seuraajiaan tekemään opetuslapsia:
”Ne yksitoista opetuslasta mernivät Galileaan sille vuorelle, minne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. Kun he näkivät hänet, he kumartuivat palvomaan häntä, mutta muutamat epäilivät. Jeesus tuli heidän luokseen ja sanoi heille: ´Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikista kansoista minun opetuslapsiani. Kastakaa heidät Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä pitämään kaikki, mitä miä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailmanajan loppuun saakka.´”
Opetuslapseus, opetuslapseuttaminen, merkitsee siis, etenkin Suuren Tehtävänannon mukaisesti, ”tehdä Jeshuan seuraajia”. Juutalainen maailma ei pitäydy termien ”opetuslapsi” tai ”opetuslapseus” sisältämään ajatukseen, koska se merkitsee uskoa Jeshuaan. Besora (evankeliumi) käyttääkin sanaa ”opetuslapsi” tarkoittamaan vain opettajan oppilasta. Johannes 9:ssä, Jeshuan parannettua sokean miehen sapattina, fariseukset kävivät syyttämään Jeshuaa sapatin rikkomisesta. He syyttivät miestä, joka oli ollut sokea: ”Niin he herjasivat häntä ja sanoivat: ´Sinä olet hänen opetuslapsensa, mutta me olemme Mooseksen opetuslapsia´” (9:28).
Fariseukset samaistuivat Mooseksen opetuslapsiksi ja pysyivät kaukana Jeshuasta eivätkä tunnustaneet hänen tekemiään ihmeitä. ”Me tiedämme, että Jumala on puhunut Moosekselle, mutta tästä miehestä emme tiedä, mistä hän on lähtöisin”(9:29). He syyttivät näkönsä saanutta Jeshuan seuraajaksi. ”Mies vastasi heille: ´Sehän tässä on ihmeellistä, että te ette tiedä, mistä hän on lähtöisin. Ja kuitenkin hän on avannut minun silmäni. Me tiedämme, että Jumala ei kuule syntisiä, mutta sitä hän kuulee, joka kunnioittaa häntä ja tekee hänen tahtonsa. Ei ole ikinä kuultu, että joku olisi avannut sokeana syntyneen silmät. Ellei hän olisi Jumalasta, hän ei voisi tehdä mitään´”(9:30-33). Jeshua teki ihmetekoja, mutta fariseukset pystyivät näkemään vain ilmeisen sapattikäskyn rikkomisen, mutta eivät Jumalan ihmetekoa.
Mitä merkitsee olla juutalainen Jeshuan seuraaja, kun kristittyjen ja juutalaisten tiet ovat kulkeneet niin dramaattisella tavalla eri suuntiin alkuseurakunnan uskovien ajoista? Myös juutalaisten identiteetti, käytännöt ja perinteet ovt muuttuneet kuluneena 2000 vuotena, osittain Temppelin hävittämisen ja Diasporaan joutumisen tähden, mutta osittain myös kristikunnan osoittaman vastustuksen tähden. Modernin messiaanisen juutalaisen liikkeen kehittyessä on noussut yksi suuri kysymys: kuinka voimme pysyä juutalaisina ja silti uskoa Jeshuaan? Kuinka suurta osaa rabbiinisesta judaismista messiaanisen juutalaisen kuuluisi seurata ja kunnioittaa, ja kuinka paljon meidän tulisi siitä hylätä?
Minulla ei ole täydellistä ohjetta vastaukseksi, on vain tämä: Kun olemme Jeshuan (elävän Sanan/Tooran) opetuslapsia, ihmistekoiset perinteet eivät saa koskaan korvata Jeshuan opetuksia. Meidän opetuslapseus ohjelmamme merkitsee, että me tahdomme kasvattaa juutalaisia uskovia Jeshuan kuvan kaltaisuuteen.
Eläkäämme Jeshuan esimerkin mukaan
On tärkeää kunnioittaa Mooseksen opetuksia, ja tietyssä määrin opetuksia, joita rabbit kehittivät vuosituhanten kuluessa. Eläessämme juutalaisina ja noudattaessamme juutalaista kalenteria me ojentaudumme juutalaisen yhteisön käytäntöjen mukaisesti ja olemme identiteetiltämme juutalaisia. Mutta mitä tulee hengellisiin asioihin, sen, millä me arvioimme kaiken, täytyy vastata Jeshuan asettamaa vaatimustasoa.
Jeshuan seuraajaksi oppiminen on osaksi tiedon hankintaa ja osaksi käytännön harjoittelua. Jos haluat oppia soittamaan pianoa, sinun on löydettävä hyvä opettaja, opiskeltava ja sitten harjoiteltava, kunnes olet taitava. Pianonsoiton opettaja antaa tehtäväksi harjoitella skaaloja ja sormiharjoituksia, ja vähitellen pieniä sävellyksiä. Mitä me tarvitsemme harjoittaaksemme uskoamme?
Esimerkkejä hengellisistä harjoituksista ovat mm. käskyjen (mitzvot) pitäminen (kosher-ruokavalio, sapatti, juutalaiset juhla-ajat), ajan käyttäminen rukoukseen ja mietiskelyyn, Raamatun opiskelu ja seurakuntayhteys. Kun vietämme aikaa Jeshuan seuraajien kanssa, jotka kunnioittavat ja palvovat Häntä, me opimme lisää Hänestä.
Kun opiskelemme Tanachia ja Besoraa, ymmärrämme, mitä tarkoittaa olla Mooseksen opetuslapsi ja Jeshuan opetuslapsi. Meidän on ymmärrettävä, mitä tarkoittaa olla Mooseksen opetuslapsi voidaksemme jäljitellä Jeshuaa, mutta seuraamme Moosesta Hänen kauttaan.
Voimme suorittaa loistavasti kaikki hengelliset harjoitukset, mutta jos emme rakasta niitä, jotka ovat keskuudessamme – ja myös omien ympyröidemme ulkopuolella olevia – emme edusta Jeshuaa. Hän neuvoi opetuslapsiaan levittämään Hyvää Sanomaa kaikkiin kansoihin, mutta säilyttäään Hänen ”uuden käskynsä” mukaisen identiteetin:
”Uuden käskyn minä annan teille: rakastakaa toisianne. Niin kuin minä olen rakastanut eitä, rakastakaa tekin toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, että teillä on keskinäinen rakkaus” (Joh.13:34-35).
Netivyah Jerusalem, Israel
Opetuksia Siionista
No 38 kesäkuu 2019
