”Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jeesuksen. Taivaan pitää (kreik.UT) omistaman hänet niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleen kohdallensa asetetaan, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suun kautta” (Ap.t.3:19-21).
Lähes kaksi vuosituhatta sitten apostoli Pietari sanoi, että kaikki asiat tullaan asettamaan kohdalleen ennen virvoituksen aikoja (tarkoittaa myös lopun ajan herätystä) ja Messiaan paluuta. Niinä aikoina, jolloin Messias palaa takaisin, tapahtuu tämä valtava kohdalleen eli ennalleen asettaminen, josta jo vanhan liiton profeetat ovat ennustaneet (Jes.49:6; 8, 62:7).
Mitä kohdalleen asettaminen tarkoittaa? Ensinnäkin on todettava, että se ei tarkoita, niinkuin eräs harhaoppi väittää, että jumalattomat ihmiset, perkele ja hänen langenneet henkivaltansa lopulta pelastuisivat helvetistä ja asetettaisiin ennalleen taivaan iloon. Raamattu osoittaa selvästi, että heidän lopullinen paikkansa on iankaikkinen tulijärvi eli kadotus (Mat.25:31-46; Ilm.14:11; 20:10-15). Vain ne, jotka uskovat Jumalaan, ottavat pelastuksen Messiaassa vastaan ja tottelevat Jumalan Sanaa, perivät iankaikkisen elämän Jumalan kirkkaudessa (Joh.3:1-18; Mat.7:21).
Mitä kohdalleen asettaminen sitten tarkoittaa? Hebreankielisessä Uudessa Testamentissa ko. kohta kuuluu seuraavasti: ”Shuv kol ha’dvarim le’tikunam”. Se tarkoittaa kaikkien vikaan menneiden asioiden korjaamista, ennalleen eli kohdalleen asettamista, palauttamista alkuperäiseen hyvään tilaan. Tämä tulee toteutumaan mm. yksilöuskovan ennalleen asettamisena Jumalan yhteyteen ikuisesti lunastuksen ja ylösnousemuksen kautta, seurakunnan ennalleen asettamisena apostolisen alkuseurakunnan kaltaiseen tilaan lopun ajassa ylöstempausta varten, Jerusalemin ja Israelin ennalleen asettamisena Jumalan pappiskansan alkuperäiseen kutsumukseen tuhatvuotista rauhanvaltakuntaa varten ja maapallon ja luomakunnan ennalleen asettamisena paratiisitilaan Messiaan hallitsemaa rauhanvaltakuntaa varten. Tässä yhteydessä otamme esille muutamia keskeisempiä esimerkkejä kohdalleen asettamisen alueista.
Israelin ja Jerusalemin kohdalleen asettaminen
”Hän sanoo: Liian vähäistä on sinulle, joka olet minun palvelijani, kohottaa ennalleen Jaakobin sukukunnat ja tuoda takaisin Israelin säilyneet: minä panen sinut pakanain valkeudeksi, että minulta tulisi pelastus maan ääriin asti…Näin sanoo Herra: Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut; minä olen valmistanut sinut ja pannut sinut kansoille liitoksi, kohottamaan ennalleen maan, jakamaan hävitetyt perintöosat” (Jes.49:6, 8).
”Älkää antako hänelle lepoa, ennenkuin hän on asettanut ennallensa Jerusalemin, tehnyt sen ylistykseksi maassa” (Jes.62:7).
Seurakunnan ennalleen asettaminen
”Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen” (Joh.10:16).
”Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä, että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta, saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton” (Ef.5:25-27).
Kun apostolinen alkuseurakunta syntyi Jerusalemissa lähes kaksi vuosituhatta sitten, se oli Herralle kuuliainen uskovien joukko, jonka keskuudessa vallitsi jumalanpelko, niinkuin Apostolien Tekojen alkuluvut osoittavat (Ap.t.5:1-16). Ei myöskään ollut minkään kaltaisia kilpailevia uskonsuuntia, vaan kaikki uskovat olivat yhdessä ja heidät tunnettiin siitä, että vallitsi keskinäinen rakkaus ja huolenpito (Joh.13:35; Ap.t.2:42-44; 4:32-35). Jos puoluemieltä ja jakautumaa alkoi kehittymään, niin apostoli Paavali palautti nuhtelullaan seurakunnan Herran Sanan mukaiseen ”päiväjärjestykseen” (1.Kor.1:10-13; 3:1-8). Yksisydämisen uskovien joukon keskuudessa vaikutti suuri Jumalan Hengen voima, ihmeitä tapahtui, armolahjat toimivat raittiisti ja seurakunta lisääntyi niistä, jotka uskoivat ja ottivat Sanan vastaan (Ap.t.4:29-33; 1.Kor.1:7).
Luopumuksen voimat tekivät kuitenkin työtään ja viimeisen apostolin Johanneksen kuoltua ensimmäisen vuosisadan lopussa, pääsivät väärät profeetat harhaoppeineen turmelemaan seurakuntaa (Ap.t.20:28-32; 2.Tes.2:1-12; 2.Piet.2:1-3). Laittomuuden päästessä valtaan kylmeni monien uskovien rakkaus eikä enää pidetty tärkeänä olla Jumalan Sanalle kaikessa kuuliaisia (Mat.24:12). Seurakunta maallistui, harhaopit lisääntyivät ja yksisydäminen uskovien joukko jakaantui yhä uusiin ja uusiin keskenään riiteleviin opinsuuntiin. Erityisen voimakkaasti tätä luopumusta ja laittomuutta on ollut edistämässä roomalaiskatolinen valtiokirkko, joka kehittyi 300-luvulta alkaen. Keskiajan suuren hengellisen pimeyden aikana tämä antikristillinen kirkkolaitos vainosi jesuiittajärjestönsä ja inkvisitiolaitoksensa kautta ankarasti niitä, jotka halusivat noudattaa Jumalan Sanan totuutta omantuntonsa mukaisesti. Tämä valtiokirkkolaitos, joka halusi yksinvaltaisesti edustaa Jumalan seurakuntaa maan päällä, jopa kielsi kansalta Raamatun, joka latinankielisenä oli yksin katolisten pappien mielivaltaisen tulkinnan kohteena. Katolisen kirkon uhrien määräksi (pääasiassa uskovia ja juutalaisia) arvioidaan yli viisikymmentä miljoonaa surmattua, lisäksi vainotut ja vankeudessa kärsineet.
Jumala armossaan kuitenkin on antanut viimeisten vuosisatojen aikana tulla uskonpuhdistuksen ”aaltoja” eri Jumalan palvelijoiden kautta, jolloin Raamatun perustotuudet ovat tulleet uudelleen esiin askele askeleelta. Esim. Lutherin kautta tuli pelastus ja vanhurskautus uskosta Messiaaseen (Kristukseen) ilman lain tekoja, Wesleyn veljesten kautta pyhityselämä, Baptistiliikkeen kautta raamatullinen vesikaste ja helluntailiikkeen kautta Pyhän Hengen toiminta ja armolahjat, muutamia esimerkkejä mainitakseni. Näistä hyvistä edistysaskeleista huolimatta uskonpuhdistus ja ennalleenasettaminen on vielä pahasti kesken. Jumalan seurakunta on vielä monissa asioissa roomalaiskatolisen kirkon harhojen vallassa. Yksi esimerkki tästä on mm. vilpittömienkin Jumalan lasten jakaantuminen lahkohenkisiin ”karsinoihin”, vaikka Raamatun mukaan Messiaan ruumis eli seurakunta on yksi (1.Kor.12:12-27; Gal.5:19-21).
Lopun ajassa, Jeshuan (Jeesuksen) paluun ja seurakunnan ylöstempauksen läheisyydessä, Jumala tulee viemään ennalleen asettamisen loppuun saakka seurakuntansa kohdalla. Itse asiassa Herra ei voi palata noutamaan seurakuntaansa, ennenkuin se on siinä tilassa, kuin se oli apostolisen alkuseurakunnan aikana (Ap.t.3:19-21). Hajallaan oleva Messiaan (Kristuksen) ruumis tullaan kokoamaan yhdeksi laumaksi, on oleva yksi paimen ja yksi lauma, uskovat juutalaiset ja uskovat pakanat (muut lampaat) yhdessä. Jumalan Henki murtaa ihmisten tekemät raja-aidat ja yhdistää todelliset vilpittömät uskovat yhdeksi ja antaa heidän sydämeensä sellaisen rakkauden, että maailma tunnistaa heissä todellisen Herraan uskovien opetuslasten joukon (Joh.11:51-52; 17:20-23). Silloin myös Jumala voi uskoa voimansa lopun ajan ennalleen asetetulle apostoliselle seurakunnalle ja maailma voi uskoa evankeliumin sanoman viimeisessä herätyksessä. Herra tulee myös pyhittämään ja puhdistamaan ylöstemmattavan morsiusseurakuntansa niin Sanan vedellä, että Karitsan hääjuhlaan matkaavalla seurakunnalla ei ole minkäänlaista tahraa eikä ryppyä hohtavan valkoisessa hääpuvussaan (Ilm.19:6-9). Se merkitsee sitä, että lopun ajan ennalleen asetettu seurakunta on ottanut vaarin kaikesta Jumalan Sanan totuudesta. Se on pyhitetty, puhdistettu ja ennalleen asetettu lopun ajan apostolinen seurakunta, jonka Herra asettaa eteensä tullessaan omiansa noutamaan (Joh.14:1-6; 2.Kor.11:2; Joh.17:7).
Maapallon ja luomakunnan asettaminen ennalleen paratiisitilaan
”Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin. Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä. Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle – ei omasta tahdostaan, vaan alistajan – kuitenkin toivon varaan, koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti; eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta” (Room.8:18-23).
”Silloin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: ’Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua; mitä me siitä saamme?’ Niin Jeesus sanoi heille: ’Totisesti minä sanon teille: siinä uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella, saatte tekin, jotka olette minua seuranneet, istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa’.” (Mat.19:27-28).
Kun Jumala loi Aadamin ja Eevan, Hän samalla istutti paratiisin Eedeniin, jossa ensimmäinen ihmispari asui viljellen ja varjellen sitä (1.Moos.2:7-25; Monet Raamatun tutkijat ovat sitä mieltä, että tuohon aikaan maapallon ympärillä oli vesihöyrykerros, joka teki ilmaston paratiisimaiseksi kautta maapallon ja suojeli liialta auringon säteilyltä. Maa oli ilmeisesti lähempänä aurinkoa olevalla kiertoradalla, jolloin vuodet olivat lyhempiä ja ihmiset saavuttivat korkean iän. 1.Moos.1:6-8, 5:1-32). Kun saatana käärmeen hahmossa sai houkuteltua ihmisen syntiinlankeemukseen, kuolema tuli luomakuntaan, heidät karkotettiin pois paratiisista ja siitä lähtien ihmiskunta on joutunut otsansa hiessä elättämään itsensä kirotusta maasta, joka kasvaa orjantappuroita ja ohdakkeita (1.Moos.3:1-24; Room.5:12; 1.Kor.15:21-22). Alkuparatiisissa ennen syntiinlankeemusta eläinkunta oli kesyä, syöden rehua ravinnokseen, mutta ihmisen lankeemuksen tähden kirous kohtasi myös eläinkuntaa, joka joutui saalistuksen lain ja turmeluksen valtaan (1.Moos.1:29-31). Näin ihmisen syntiinlankeemuksen tähden maa ja luomakunta joutui alistetuksi turmeluksen orjuuteen. (Myöhemmin vedenpaisumuksessa ilmeisesti maapallo järkkyi avaruudessa kauemmas auringosta nykyiselle kiertoradalleen, ilmasto kylmeni ja maapallon ympärillä oleva vesihöyrykerros tiivistyi vedeksi ja satoi neljänkymmenen päivän rankkasateena alas, hukuttaen samalla muinaisen maailman jumalattomat ihmiset. Samalla maapallo lopullisesti muuttui karummaksi ilmastoltaan; 1.Moos.6-8).
Jeshuan (Jeesuksen) ja apostoli Shaulin (Paavalin) sanojen mukaan tämä turmeluksen orjuus ei tule jatkumaan ikuisesti, vaan niinä aikoina, kun Messias saapuu noutamaan seurakuntaansa ja uskovat saavat lunastetun ja kirkastetun ylösnousemusruumiin, tapahtuu myös luomakunnan lunastaminen turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Silloin, luomakunnan uudestisyntymisessä, maa ja luomakunta asetetaan ennalleen eli palautetaan takaisin paratiisitilaan tuhatvuotista rauhan valtakuntaa varten, jolloin ylösnousseet Jumalan lapset hallitsevat Mestarinsa kanssa ja Karitsan apostolit hallitsevat Israelin kahtatoista sukukuntaa (Ilm.20:1-6; Jes.2:1-4; 51:3). Myös eläinkunta vapautetaan turmeluksen orjuudesta rauhan valtakunnassa, niin että petoeläimetkin ovat kesyjä, niinkuin kesyimmät kotieläimet, saalistuksen henki on poissa ja niiden ravintona on ruoho kuten alkuparatiisissa (Jes.11:1-9; 65:25). (Tämän paratiisi-ilmaston Jumala ilmeisesti toteuttaa tekemällä vedenpaisumuksen ”takaperin”, maa järkkyy kiertoradallaan lopun ajan tuomioissa lähemmäs aurinkoa, ilmasto lämpenee, vesihöyrykerros palaa ilmakehään maapallon ympärille, vuodet lyhenevät, ilmasto on puutarhamainen kautta maapallon, korkea ikä ja terveys palaavat; Jes.24:17-23; 13:13; 65:19-25; Heb.12:26; Ilm.16:8-9).
Perhesuhteiden ennalleen asettaminen
”Muistakaa minun palvelijani Mooseksen laki, jonka minä Hoorebilla hänelle säädin koko Israelia varten käskyiksi ja oikeuksiksi. Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä. Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi ja löisi maata, vihkisi sitä tuhon omaksi” (Mal.4:4-6).
Malakian kirjan ja samalla koko Vanhan Testamentin viimeisinä sanoina Jumala muistuttaa Mooseksen laista ja lupaa lähettää profeetta Elian ennen Herran vihan päivän tuloa. Tutkiessamme Raamattua, me havaitsemme, että Elialle annettu tehtävä on ennalleen asettaminen (Mat.17:11). Raamatussa on periaate, että profeetalliset ennustukset Jumalan Sanassa toteutuvat yleensä kolmeen kertaan; on historiallinen taustatäyttymys, profeetallinen esitäyttymys ja profeetallinen lopputäyttymys. Tämä Malakian kirjan ennustus Eliasta on malliesimerkki siitä.
Profeetta Elia Karmel-vuorella oli historiallinen taustatäyttymys, kun hän palautti sen ajan ennalleen asettajana Baalia palvelleen ja luopuneen Israelin kansan Jumalan yhteyteen (1.Kun.18). Profeetallinen esitäyttymys oli Johannes Kastaja, Jeshuan (Jeesuksen) tien valmistaja, oman aikansa ennalleen asettaja, Elian hengellä ja voimalla varustettuna (Mat.11:7-14; 17:10-13; Luuk.1:13-17).
Profeetallinen lopputäyttymys ei ole vielä toteutunut, sillä Malakian ennustus mainitsee Elian tulevan Jumalan lähettämänä ennen Herra päivää, jolla Raamattu tarkoittaa Jumalan vihan ja jumalattomien tuomion aikaa, joka on juuri ennen ns. tuhatvuotisen rauhan valtakunnan alkua (Jes.13:9-13; Jooel.1:15-2:11; Sef.1:14-18). Raamatun perusteella on ilmeistä, että Jumalan seurakuntaa ei jätetä lopullisiin vihan tuomioihin, jolloin Jumala kostaa maan asukkaille heidän pahat tekonsa (Jes.26:19-21). Vihan ajan lopussa Messias saapuu pyhiensä kanssa kukistamaan antikristilliset voimat maan päältä ja perustaa rauhan valtakuntansa (Ilm.19:11-20:6). Juutalainen perinne, perustuen Vanhan Testamentin ennustuksiin, yhtäpitävästi opettaa Elian saapuvan lopun ajassa juuri ennen Messiaan paluuta.
Tämän perusteella lopputäyttymys Eliasta ei ole vielä tapahtunut, vaan sen toteutuminen on edessäpäin. Monien tulkitsijoiden mukaan Elia saattaa olla toinen Ilmestyskirjan kahdesta säkkipukuisesta profeetasta, kun he lopun ajassa suorittavat tehtävänsä Israelissa, ennalleen asettaessaan Jumalan omaisuuskansaa, kokien lopuksi marttyyrikuoleman (Ilm.11). Monet Raamatun luotettavat tulkitsijat ovat myös sitä mieltä, että Jumala valitsee uskollisia palvelijoita pakanakansojenkin uskovien joukosta lopun ajassa, sellaisia, jotka eivät kuuntele ihmisten vaan Jumalan ääntä ja varustaa heidät Elian hengellä ja voimalla toteuttamaan seurakunnan ennalleen asettamisen tehtävää Messiaan paluuta ja seurakunnan ylöstempausta varten (mm. David Wilkerson puhuu tällaisesta Elia-joukosta). Mahdollisesti osa Malakian kirjan ennustuksista toteutuu lopun ajassa, kun Elian hengellä varustettu Jumalan palvelijoiden joukko on edesauttamassa Jumalan perheväen keskinäisten suhteiden palauttamista apostolisen alkuseurakunnan kaltaiseen rakkauden, yhteyden ja keskinäisen huolenpidon tilaan (Mat.12:46-50; 1.Joh.2:12-14, Ap.t.4:32-35; Joh.13:35). Ellei tähän nöyrrytä vapaaehtoisesti, Jumala on pakotettu lyömään maata kurituksella ankarasti, jotta nöyrtyminen Herran tahtoon toteutuisi.
Malakian ennustus tarkoittaa, paitsi Jumalan kansan perhesuhteiden ennalleen asettamista, myöskin luonnollisten perhesuhteiden kohdalleen asettamista uskovien joukossa lopun ajassa. Jeshua (Jeesus) nuhteli aikalaisiaan sanomalla heitä pahaksi ja aviorikkojaksi sukupolveksi (Mat.12:39; Mark.8:38). Raamattu ennustaa Messiaan tulemuksen ja lopun ajan merkkien joukossa, että useimpien (tarkoittaa uskovia) rakkaus kylmenee laittomuuden päästessä valtaan ja tulee luopumus ennen Herran paluuta (Mat.24:3, 12; 2.Tes.2:1-3). Tämä luopumus tulee näkymään mm. rikkinäisinä perhesuhteina ja avioeroina. Monet Raamatun ennustamat Messiaan paluun merkit ovat nähtävissä ympärillämme ja voidaankin sanoa, että elämme pahan ja avionrikkojan sukupolven keskellä parhaillaan lopun ajassa, mikä näkyy mm. avioerojen lisääntymisenä uskovienkin joukossa.
Elian henki tulee vaikuttamaan lopun ajan seurakunnan keskellä myös tällä alueella, niin että Raamatun mukaiset perhesuhteet palaavat. Voidaan sanoa, että kun avioliitossa edes toinen osapuoli ottaa vaarin Sanan ohjeista, on suuri mahdollisuus, että avioliitto pysyy koossa ja on jopa onnellinen. Jumala haluaa, että Hänen kansansa palaa tälläkin alueella Kirjoitusten mukaiseen elämään ja on samalla esimerkkinä maailmalle tämän pahan ja avionrikkojan lopun ajan sukupolven keskellä.
Muita ennalleen asettamisen alueita
Edellä mainittujen asioiden ohella on monia muitakin ennalleen asettamisen alueita Jumalan suunnitelmissa. Esimerkkeinä muista kohdalleen asettamisen alueista voidaan mainita mm. raamatullisen kalenteri- ja ajanlaskujärjestelmän ja raamatullisen lepopäivän ennalleen asettaminen (Jes.66:23; 56:1-7). (Enemmän näistä aiheista kirjoissa Apostolinen Seurakunta, Israel ja Jumalan valtakunta ja Messiaan tulemuksen merkit).
Keijo Lindeman
28.2.2006
