Mies ja nainen, Jumalan mallin mukainen avioliitto

Opetuksia Siionista, nro 45

Mies ja nainen,

Jumalan mallin mukainen avioliitto 

Kirj. Devora Berkowitz

On olemassa Luoja, ja meidät on luotu. Olisi viisautta, jos me, luomakunta, ymmärtäisimme, että olemme lähtöisin itsestään Luojasta. Kutsumme sinut, hyvä lukija, matkalle tutkimaan, kuka sinä olet avioliitossasi, sillä se on kaiken perustana oleva ajatus.

Saadaksemme selville, millainen on Luojan tarkoittama avioliitto, meidän täytyy tutustua ensin siihen mieheen ja siihen naiseen, joita me olemme. Meidän täytyy kysyä muutama hyvin tärkeä kysymys. Kysyäksemme nämä kysymykset aloitamme miehen (ish) ja naisen (isha) luomisesta kertovasta tekstistä.

Herra Jumala muovasi ha adamin maan tomusta ja henkäisi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja miehestä tuli nefesh chaja, elävä sielu (1. Moos. 2:7). Mitä tarkoittaa tämä hepreankielinen sana, joka kertoo, millaisia luotuja me olemme? ”Chaja”, elävä, elossa, ja ”nefesh”, sielu, se on elämää tuon elämän täyteydessä. Meidän on tärkeää ymmärtää tämä termi, jotta voimme tutkia tarkemmin sitä luomusta, joka me olemme.

Ymmärtääksemme, keitä me olemme aviomiehenä ja vaimona, meidän täytyy ymmärtää luominen: Luoja loi meidät mieheksi ja naiseksi siinä tarkoituksessa, että olisimme mies ja vaimo. Luojamme sanoo meille, että Hän loi ha-adamin olemaan elämä, ja elämään täsmälleen niin kuin tuo elämä luotiin elettäväksi, eli elämään luodun mallin mukaisesti tuon mallin koko täyteydessä.

Sitten luemme, että Hän vaivutti ha-adamin uneen tehdäkseen ”häntä vastapäätä olevan kumppanin” miehen omasta ruumiista (1. Moos. 2:21-24). Luoja asettaa nuo kaksi luomaansa olentoa toisiaan vastapäätä ja julistaa heidät yhdeksi – Hän julistaa, että he ovat todella ”erottamattomasti” yksi, yhtä.

Mitä Luojamme tarkoittaa sanoessaan miehelle (ish) ja naiselle (isha), että he ovat todella ”erottamattomat”? Rohkenemmeko tutkia tätä totuutta? Onko sillä merkitystä, miten sallin Jumalan viedä minut sellaiselle matkalle yhdessä vaimoni tai mieheni kanssa? Miten tiukasti pitäydyn omaan kuvitelmaani siitä, kuinka määrittelen itseni?

”Minä teen hänelle avun, joka on ezer knegdo.” ”Minä teen hänelle avun, joka on häntä vastapäätä.” (1. Moos. 2:18).

Kun sanotaan, että tämä apu on häntä vastapäätä, se tarkoittaa, että apu on ”hänen edessään”, mikä merkitsee kasvotusten olemista. Tämä nainen, isha, oli miehen, ha-adamin, sisällä, ja nyt nainen on kasvotusten miehen kanssa. He ovat yhden ja saman elämän osapuolia, ja luomisen kautta he ovat todella ”erottamattomat”. Kun mies avasi silmänsä ja näki naisen ensimmäistä kertaa (1. Moos. 2:23), hän sanoi ”luu minun luustani” (etsem me-atsamai) tai ”olemus minun olemustani”.

”Mies sanoi: ´Tämä on nyt luu minun luustani ja liha minun lihastani. Tätä on kutsuttava naiseksi (isha) sillä miehestä (ish) hänet on otettu.” Heprean sana isha, nainen, on feminiinimuoto sanasta ish, mies. Nainen tehtiin miehen sisimmästä olemuksesta. Heillä on siis sama luotu sisin olemus. Nainen on ”olemus minun olemustani”. Heprean olemusta vastaavalla sanalla ”etsem” (”etsem me-atsamai”) on myös merkitys ”sama”. Kun mies näkee (näkee todella) vaimonsa, vaimo on hänelle peili.

Kehittäkäämme tätä ajatusta vähän pitemmälle. Mies on naisen alkulähde (rosh, pää), ja nainen on miehen peili. Luoja, Isämme, asetti heidät yhteen vastapäätä toisiaan. Tämän todellisuuden valossa voimme tutkia kaikkea, mikä on samaa siinä, keitä me olemme miehenä (ish) ja naisena (isha). Kun elämme tuossa todellisuudessa, saamme selville, mitä on mies ja mitä on nainen, mikä heissä on samaa luotua olemusta. Ja tässä todellisuudessa alamme nähdä, mikä siitä minkä Luoja loi, on ainutlaatuista miehelle ja mikä on ainutlaatuista naiselle, ja kuinka se sekoittuu yhteen todellisessa ”erottamattomuudessa” molempien ollessa osa yhtä elämää.

Ensimmäisen Mooseksen kirjan 2:24 kertoo mitä tapahtuu, kun mies ja nainen solmivat avioliiton. Tämän jakeen tarkka käännös kuuluu: ”Tästä syystä mies jättää isänsä ja äitinsä ja yhtyy vaimoonsa, ja heistä tulee yksi liha (basar echad).” Näemme tästä, että he palaavat yhdeksi lihaksi, yhdeksi elämäksi – niin kuin he olivat silloin, kun Jumala loi miehen ja otti naisen hänen sisimmästään. Kun mies ja vaimo tietävät tämän – kun he tietämällä tietävät tämän – he kokevat parisuhteensa aivan erilaisena kuin pariskunnat, jotka eivät tunne tätä totuutta.

Avioparien kohtaamat ja kokemat ongelmat ja vaikeudet johtuvat siitä, että he eivät tunne totuutta siitä, keitä he ovat – he eivät tiedä, miten ja millaiseksi heidät on luotu. Kun tiedämme, millaisia Jumalan suulla puhuttuja luomuksia me olemme, voimme aloittaa yhdessä matkan muuttumaan mielemme uudistumisen kautta (Room. 12:2) pitäen mielessämme totuuden naisesta ja miehestä, joiksi Luoja meidät loi. Kun molempien mieli on uudistunut, olemme molemmat vapaita elämään sellaisina kuin meidät luotiin elämään Jumalan tarkoituksen mukaisessa avioliitossa. ”Muuttukaa mielenne uudistumisen kautta.”

Avioliittoneuvonta, joka opettaa käsittelemään oireita, jättää avioparin kuitenkin selviämään yksin niiden tunteiden kanssa, jotka nousevat luodusta olemuksesta ja joista he eivät tiedä, mistä ne tulevat ja mitä ne ovat. Miksi? Koska aviopari ei tunne omaa luotua sisintä olemustaan. Olemme luotuja, jotka on luotu elämään luodusta olemuksestamme käsin – eli elämään meille tarkoitetun suunnitelman mukaisesti tuon suunnitelman koko täyteydessä. Vasta siinä me saamme kokea, mitä tarkoittaa olla täydellisesti elossa!

Kaikki pienet pojat ja kaikki pienet tytöt kasvavat ja varttuvat yhteiskunnassa ja yhteisössä, jossa he ovat syntyneet. Jokaisella yhteiskunnalla on omat määritelmänsä siitä, mitä tarkoittaa olla mies ja mitä tarkoittaa olla nainen. Mitä tapahtuu, kun nämä määritelmät eivät osu yhteen meidän luodun olemuksemme kanssa, mutta meidän mielemme on omaksunut ne määritelmät, jotka yhteiskuntamme on asettanut? Miltä meistä silloin tuntuu? Mikä on kokemuksemme avioparina? Nämä kysymykset antavat paljon ajattelemisen aihetta Messiaan ruumiille. Messiaan ruumiilla on paljon keskusteltavaa näiden kysymysten tiimoilta. Jos aviopari ei ole koskaan tutkinut Jumalan Sanasta, mitä Luojamme sanoo luomastaan miehestä ja luomastaan naisesta, niin se mihin olemme kasvaneet, määrää asenteemme. Se, mihin uskomme, määrittelee avioliittomme ilmapiirin, ja avioliittomme ilmapiiristä tulee se elämänpiiri ja ympäristö, jossa lapsemme kasvavat. Vallitsevatko kodissamme ne asenteet ja uskomukset, jotka ovat vallitsevia yhteiskunnassa tai yhteisössä, jossa elämme? Vai saako meidän kodissamme vallita Jumalan Sanan mukainen elämä? Entä millaista on seurakuntamme elämä?

Palatkaamme nyt kuvauksiin, joita löydämme 1. Mooseksen kirjasta (Bereshit) naisen ja miehen suhteesta. Voimme havaita toisen asian, jota meidän on tarkasteltava, nimittäin sen tosiasian, että meidät on luotu iloa varten. Tämä tulee esiin jakeesta: ”Ja HERRA Jumala istutti puutarhan Eedeniin (b´eden) itään, ja asetti sinne ihmisen, jonka hän oli tehnyt” (1. Moos. 2:8). Tämä on hyvä käännös, mutta se ei ole ainoa mahdollinen käännös. Katsokaamme tätä jaetta vähän tarkemmin. Ensiksikin, sen sijaan että heprean sana ”eden” käännettäisiin sanalla Eeden, se voidaan kääntää sanalla ´ilo, mielihyvä, ihastus´. Prepositio ”b´” sanan edessä osoittaa, että kyse on joko paikasta – ilossa, paikka jossa ilo vallitsee – tai tavasta – iloiten,iloksi. Toiseksi, sen sijaan että sana ”kedem” käännettäisiin sanalla itä, niin kuin se käännetään usein, meidän pitäisi kääntää se ”ennen ensimmäistä”. Sanan edessä oleva prepositio ”m´” kertoo meille ajasta: ennen ensimmäistä, alusta alkaen. Ja mehän tiedämme, että vain Jumala oli olemassa ennen tuota aikaa.

Voimme tulkita 1. Moos. 2:8:n näin: Alun alkaen Herra Jumala istutti puutarhan iloksi, mielihyvän paikaksi tai ilon kautta. Sinne Jumala asetti ihmisen, jonka Hän oli luonut tiettynä historian ajankohtana ja tietyssä paikassa. Ymmärrämmekö mitä tässä sanotaan? Aadam ja Eeva luotiin iloitsemaan yhdessä Luojansa kanssa.

Luojamme sanoo meille, että meitä varten on olemassa ilon ja mielihyvän paikka ja täydellinen yhteys Luojamme kanssa, ja meidät on luotu juuri sellaista paikkaa varten. Meille on luotu myös viisi aistia. Näiden aistien avulla tunnistamme ympäristömme ja ne tuovat ympäristömme kirjaimellisesti meidän sisällemme. On tärkeää, että aviopari ymmärtää, miten Luoja on tarkoittanut nuo viisi aistia toimimaan luomassaan elävässä sielussa (nefesh chaja) luomassaan puutarhassa. Siinä ympäristössä, johon meidät on luotu, on iloa kaikille viidelle aistille ja jaamme tuon ilon ja ihastuksen kasvokkain olevassa suhteessa, molemmat yhtä ihastuksissamme siitä ympäristöstä jossa olemme yhdessä.

Istuutukaa avioparina miettimään yhdessä sitä ympäristöä, jossa meidät on luotu elämään. Me luomme yhdessä kotimme ja olemme yhdessä kotimme elämänpiiri ja ympäristö. Kumpikin meistä on lastemme elämänpiiri ja toinen toisemme elämänpiiri. Elämänpiirimme on sellainen kuin se on mielessämme. Mielemme muovautuu sen mukaiseksi, mille altistamme itsemme ja mitä me ajattelemme. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, kuinka paljon ympäristö vaikuttaa meihin. Epigenetiikka on muuttanut sitä, miten ymmärrämme perinnöllisyyden. Klassinen käsitys perintötekijöistä on, että kaikki riippuu geeneistä ja geneettisestä koodistamme, joka siirtyy vanhemmalta jälkeläisille lisääntymissolujen kautta. Mutta nykyään tiedetään, että on olemassa myös hankittuja perintötekijöitä, eli perimme sellaisia piirteitä, jotka ihminen on hankkinut elämänsä aikana tietyssä ympäristössä ja sen vaikutuksille alttiina ollessaan tai henkilökohtaisten kokemustensa kautta. Tällaiset perintötekijät riippuvat epigenomista, jotka ovat DNA-ketjun ympärillä olevia tekijöitä, jotka säätelevät DNA:n aktiivisuutta.

Jokaisen solun tumassa oleva DNA sisältää alkuperäisen ”hyvän” (tov), mutta jokainen solu mukautuu ympäristöönsä. Jos ympäristöä muutetaan, tuotetaan soluja, jotka reagoivat muutoksiin. Muutosta ei aiheuta solun ydin eikä DNA, vaan soluseinämä, joka reagoi ympäristöömme. Tämä johtuu siitä, että olemme eläviä sieluja (nefesh chaja), eli kokonaisvaltainen elämä. Tämän kokonaisvaltaisen elämän terveyteen sisältyy se, keitä me olemme solutasolla. Se ympäristö, joka me olemme toinen toisellemme, aiheuttaa muutoksia DNA:ssamme, koska jokainen solu, soluseinämä, reagoi ympäristöömme. Ehdotankin, että paneudumme huolellisesti niihin kysymyksiin, joita meidän on kysyttävä itseltämme. Meidän ja lastemme kokonaisvaltainen terveys riippuu siitä, sillä näin on Luoja sen tarkoittanut.

Koska luomamme ympäristö liittyy niin kiinteästi siihen, mitä ajattelemme mielessämme, olisi viisasta oppia kaikki mahdollinen siitä hermoverkostolle luodusta suunnitelmasta, joka muodostaa mielen, josta käsin elämme. 

Olemme suunnitelleet paikan, jossa tutkitaan Luojamme suunnitelmaa, sitä millä tavoin Hän ajatteli aivojen palvelevan niitä luomuksia, joiksi Hän loi meidät. Lisää tästä löytyy MTB akatemian (Modular Biblical Training Academy) olohuoneesta 2 (sitting room 2), joka on suunniteltu sivustoksi, jossa voi tutkia Ajattomia Tooran Totuuksia (www.TorahTruths.com).

Messiaan ruumiin keskuudessa olisi runsaasti keskusteltavaa kaikesta siitä, mitä Luojamme kertoo meille Raamatun alussa, 1. Mooseksen kirjassa (Bereshit). Meidät on luotu iloa varten ja iloksi Hänelle ja toinen toisillemme! Meidät on luotu olemaan iloa tuottava ympäristö lapsillemme, niin että he voivat kukoistaa siinä ympäristössä ja kokea olevansa vapaita olemaan juuri niitä luomuksia, joita he ovat kaikessa säkenöivyydessään. Kodin ilmapiiri ja muu lastemme ympäristö vaikuttaa vahvasti siihen, saako lapsi kasvaa vapaasti ja kehittää älyllisiä ja luovia kykyjään, jotka hän on saanut syntymälahjakseen. Tälläkin alueella olisi niin paljon tutkittavaa!

Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäinen luku piirtää eteemme Luomisen päivät. Kun Luoja sai valmiiksi jokaisen luomakuntansa osan, Hän katsoi luomaansa työtä, ja se oli juuri sellainen kuin miksi hän oli tarkoittanut sen. Niinpä Hän sanoo: ”Se on hyvä (tov).” Tästä ensimmäisestä hyvä-sanan käytöstä me ymmärrämme, millä tavalla Jumala käyttää sanaa ”hyvä, tov”. Joku on hyvä silloin, kun se on sellainen miksi se luotiin. Kun joku ei ole sellainen, miksi se on luotu, se ei ole hyvä. Huomatkaa nyt tekstistä, että kun Jumala luo miehen, ha-adamin, Hän ei sano vielä, että se on hyvä. Vasta kun ha-adam elää ympäristössään niin kuin hänet on luotu elämään siinä, Luoja sanoo, että se on hyvä!

Meidät on luotu tuottamaan iloa ja iloitsemaan (1. Moos. 2:8). Meidät luotiin elämään puhtaina – sillä Jumala loi tuon luomuksensa puhtaudessa. Me, jotka olemme syntyneet uudesti ylhäältä, olemme nyt uusia luomuksia! Kun löydämme jostain puhtautta, meidän uudesti syntynyt luotu sisinpämme hypähtää ilosta! Kun me siis tahdomme tietää, millaiseksi Jumala tarkoitti avioliiton, meidän täytyy selvittää oma puhtautemme viiden aistimme turvin. Tämä voi tapahtua vain puhtaassa mielessä. Useimmat meistä avioituvat enemmän tai vähemmän epäpuhtaaksi tulleella mielellä. Todellinen ilo, jossa ja josta käsin meidät on tarkoitettu elämään, löytyy vain todellisesta sielun/mielen ja hengen puhtaudesta. Kaikenlainen Jumalan iloksi tarkoittama ilo löytyy puhtaudesta! Jokainen aviopari voi etsiä sitä iloa, joka löytyy puhtaudesta. Lapset, jotka varttuvat kodissa, jossa heidän vanhempansa elävät sellaisesta ilosta käsin, saavat tarkemman kuvan Luojan kasvoista. 

Mitä tämä kaikki kertoo meille Luojastamme ja Hänen luomistyönsä päämäärästä?

Jumalalla oli hyvä syy antaa Raamatussa oleville rakkausrunoille nimi ”Laulujen laulu”. Tämä kaikkien Laulujen laulu koostuu noin 27 rakkausrunosta, joista suurimman osan vuodattaa nainen (isha) rakkaudesta mieheensä (ish). Muistuttakoon tämä meitä siitä, että Luojamme tarkoitti kodin läheisyyden ja ilon tyyssijaksi kahden vastapäätä toisiaan olevan ihmisen suhteelle – jokaiselle perheelle, joka tahtoo löytää Luojan tarkoituksen. Olemmeko me kulttuurissamme kadottaneet totuuden siitä, mikä elämässä on tärkeää? Olemmeko hukanneet ympäristön roolin ihmiskunnassa pyrkiessämme toteuttamaan koko potentiaaliamme sen moninaisessa loistossaan, joka on synnynnäisesti meissä kaikissa Luojan luomuksina?

Luojamme kirjoitti Sanansa niin, että se johdattaisi meidät kysymään kysymyksiä, jotka johdattavat meidät löytämään sen, mitä meidät on luotu löytämään. Valitsemmeko Jumalan Sanan tutkimisen oppiaksemme, kuinka antaa sen sanoa sen, mitä se sanoo? Mies, jonka Hän loi, on mies. Mutta tiedämmekö me, mikä tuo mies on? Nainen, jonka Jumala loi, on nainen. Mutta tiedämmekö, mikä tuo nainen on? Vain tunnemmeko vain ne määritelmät, joita olemme kuulleet kulttuureista, joissa olemme kasvaneet? Olemmeko tietoisia siitä, missä kulttuurissa me elämme tänä päivänä ja minkä kulttuurin mukaisiksi muutumme? Kuinka voimme pitää avioliittoa ilona ja ihastuksen lähteenä, joksi Jumala loi avioliiton, jos emme tiedä vielä, mikä Hänen luomansa mies on ja mikä Hänen luomansa nainen on. Entä jos emme tunne edes sitä uutta ihmisluomusta, joka me nyt olemme? Tiedämmekö, että Messiaan loppuun suorittama työ ristinpuulla palautti meidät itse asiassa siihen alkuperäiseen ihmisyyteen, jonka Hän loi uuden syntymän kautta?

Kirjeessä korinttilaisille sanotaan: ”Jos joku on siis Kristuksessa, hän on uusi luomus. Vanha on kadonnut ja uusi on tilalle tullut” (5:17). Tiedämmekö, että Messiaan loppuun suoritettu työ ristillä toi meidät myös takaisin sisälle Jumalaan? Näemmekö avioparina suhteemme sen mukaan, keitä me olemme nyt, kun meidät on ennallistettu ihmisinä ja olemme palanneet yhdessä asumaan Luojamme sisimmästä käsin? Olemmeko joka hetki tietoisia siitä, että istumme nyt taivaallisissa vaeltaaksemme täällä sieltä käsin? Vai elämmekö arkeamme sillä mielellä, joka meillä oli kerran, mutta ei ole enää – mielellä, joka oli mukautunut maailman mukaan, jossa kerran elimme, mutta johon meidän ei enää pitäisi palata? Jos emme muutu yhdessä mielemme uudistuksen kautta, kohtaamme aivan samat vaikeudet kuin kaikki muutkin avioparit.

Pyydämme sinua, hyvä lukija, käymään läpi avioliittoa koskevia kysymyksiäsi uudesta näkökulmasta:

Mies on nefesh chaja – elävä elämä

Nainen on nefesh chaja – elävä elämä

Avioituessamme meistä tulee ish ja isha (mies ja hänen vaimonsa) ja basar echad (yksi liha, joilla on sama elämä), jotka elävät suhteessaan ”kasvotusten”.

Tämä on on Luojan meihin luoma sisin olemus. Vasta kun pyrimme tuntemaan tämän avioparina yhdessä elämisen salaisuuden, lakkaamme tuntemasta, että jotain puuttuu suhteestamme.

Kirjoittajasta: Devora opiskeli sosiaalialaa West Chester yliopistossa ja Filadelfian Raamattuopistossa Amerikassa, ja sitten hän opiskeli Rodef Torah School of Jewish studies -opistossa. Tällä hetkellä hän on oppimisympäristökonsultti ja Table Talk Torah Truthsin johtaja, tämä järjestö tarjoaa käytännön apukeinoja, jotta ihmiset voisivat elää todeksi Jumalan Sanaa käytännössä ja elämää muuttavilla tavoilla. Hän toimii myös opettajana Torah Resources Internationalissa. Hän ja hänen aviomiehensä ovat tehneet kansainvälistä työtä yli 21 vuotta ja kirjoittaneet yli 10 kirjaa. He muuttivat Israeliin 30 vuotta sitten. Heillä on neljä aikuista lasta ja seitsemän lastenlasta.