Parashat Pinchas: Hyvä mustasukkaisuus ja paha mustasukkaisuus

7.7.2018, Yehuda Bachana 

Tämän viikon Toora –jakso on osittain yksitoikkoinen, sillä tekstistä suurin osa muodostuu listasta nimiä ja sukuja. Samalla kertaa se on kuitenkin sisältörikas. Jakso on nimetty Piinehaksen mukaan, koska hänen kiivautensa, joka voidaan tulkita mustasukkaisuudeksi, pysäytti vitsauksen, joka surmasi 24000 ihmistä. 

Jaksossa tulee eteemme myös väenlaskenta ja maan jakaminen heimoille. Opimme myös Selofhadin tyttäristä ja perintöä koskevista laeista. Tämän viikon lukukappaleessa kerrotaan johtajuuden vaihdoksesta, kun Joosua nimitetään johtajaksi Mooseksen jälkeen. Suurin osa Israelin juhlista löytyy myös tästä jaksosta, sellaiset juhlat kuten suuri sovituspäivä (Jom Kippur), helluntai (Shavuot), pasuunansoiton juhla (Rosh Hashanah), pääsiäinen (Passover) jne.

Hienoinen ero oikean ja epäsopivan mustasukkaisuuden välillä

Parashat Pinchas ei ole helppo lukukappale, erityisesti Piinehaksen toiminta, joka on vaikea ja epäselvä – sisältäen palkkion Jumalalta. Kysymys, joka nousee jokaisen mieleen on tämä: missä on oikea tasapaino tai hienoinen ero terveen, vanhurskaan ja oikean mustasukkaisuuden ja epäsopivan, loukkaavan, rasistisen, fanaattisen ja epäpuhtaan mustasukkaisuuden välillä?

Lasten keskuudessa mustasukkaisuus voi olla yksinkertaista ja selvää. Esimerkiksi: ”Miksi hänellä on enemmän leluja kuin minulla?” ”Miksi hänellä on lupa valvoa myöhään mutta ei minulla?” Nämä ovat tavallisesti lasten kysymyksiä, kun he näkevät, mitä toisilla on. Yhtäkkiä se, mitä heillä on, ei olekaan tarpeeksi.

Mustasukkaisuuden aiheuttaa aina ympäristömme. Me näemme, mitä muilla on, ja me haluamme sitä itsellemme.

Onko myönteistä mustasukkaisuutta olemassa?

Täällä Netivyassa me pyrimme auttamaan tarpeessa olevia. Tänä vuonna avustamme 130 perhettä tarjoten heille viikoittain ruoka-apua. Useimmilla näistä perheistä on monia lapsia, ja suurin ongelma, jota Hyvinvoinnin toimisto käsittelee, liittyy seuraavaan sukupolveen, näiden perheiden teini-ikäisiin. Nämä teinit näkevät, mitä heidän luokkatovereillaan on, heidän upouudet älypuhelimensa, ja heitä kutsutaan katsomaan tovereittensa suuria kotitaloja. Tuloksena on, että useimmat teinit, jotka tulevat taloudellisesti heikossa asemassa olevista perheistä, päätyvät käyttämään omaksi huvikseen huumeita tai alkoholia turruttaakseen aistejaan ja lieventääkseen perheensä tilanteesta johtuvaa kipua. Joskus he syyllistyvät pieniin rikoksiin ja varasteluun saadakseen sen, mitä heidän luokkatovereillaan on. Lisäksi koulusta poisjäämisiä on näillä lapsilla hyvin paljon.

Onko sellaista asiaa kuin myönteinen mustasukkaisuus? Jos on, niin mitä se on?

Mustasukkaisuutta, joka saa aikaan kilpailua, voidaan hyödyntää 

Mustasukkaisuus, joka johtaa kilpailuun, pakottaa ihmisiä ylittämään itsensä, tekemään kovasti työtä kykyjensä kehittämiseksi sille tasolle, jota he eivät olisi muuten saavuttaneet. Kuten talmudilainen sanonta kuuluu:

“Mustasukkaisuus opettajien keskuudessa lisää viisautta” – Bava Batra 22a

Useinkaan me emme tartu toimeen tai yritä tarpeeksi johtuen laiskuudesta, vaikka tiedämme, että meidän tulisi tehdä enemmän. Näin on usein tilanne koskien opiskelua, vapaaehtoista palvelusta tai kun elämään pitäisi suhtautua vakavasti ja kiinnittää enemmän huomiota kotiin ja perheeseen.

Kun näen ystäväni edistyvän tai menestyvän, se saa minut haluamaan korjausta omalla kohdallani ja olemaan hänen kaltaisensa. Se aiheuttaa minussa mustasukkaisuutta; myönteistä mustasukkaisuutta, joka johtaa edistykseen ja menestykseen.

Kateuden vaarat

Mustasukkaisuus on kuitenkin myös vaarallinen asia, ja sitä on ollut ihmisissä historian alusta lähtien. Me luemme ja opimme tapauksesta, jolloin Kain ei kyennyt voittamaan mustasukkaisuuttaan:

”…mutta Kainin ja hänen uhrilahjansa puoleen hän ei katsonut. Silloin Kain vihastui kovin, ja hänen hahmonsa synkistyi.” – 1. Moos. 4:5

Kain toimi mustasukkaisuuden vallassa paljoa ajattelematta:

”Ja heidän kedolla ollessansa Kain karkasi veljensä Aabelin kimppuun ja tappoi hänet.” – 1. Moos. 4:8b

Myöhemmin luemme veljistä, jotka vihasivat Joosefia ja olivat mustasukkaisia hänelle. Heidän tunteensa häntä kohtaan olivat niin voimakkaat, että se pani heidät yrittämään hänen surmaamistaan, vaikkakin he lopulta päättivät myydä hänet orjaksi. Vielä toinen tapaus murhaan johtavasta mustasukkaisuudesta voidaan nähdä Saulin kateellisissa tunteissa Daavidia kohtaan. Kun Daavid tuli takaisin taistelusta ja naiset ylistivät häntä enemmän kuin Saulia, Saul tuli mustasukkaiseksi Daavidille siitä kunniasta, minkä tämä oli saanut osakseen. Itse asiassa hän myöhemmin heitti keihään yrittäen surmata Daavidin.

Jumala antaa meille kaiken, mitä me tarvitsemme

Uusi testamentti opettaa, että Jumala antaa jokaiselle tarkalleen sen, mitä tämä tarvitsee. Esimerkiksi 1. Kor. 12. luvussa Paavali vertaa meitä ruumiiseen, jossa on monia jäseniä, joilla kullakin on eri tehtävä. Jokaisella on erilainen lahja ja jokainen on tärkeä, me kaikki olemme tärkeitä ympärillämme oleville ja yhteisölle. Vastaavasti yhteisö on tärkeä koko Messiaan ruumiille. Jos me haluamme palvella, mutta emme tiedä miten, tai millä alueella, silloin ne asiat, joita meillä on tai joita meiltä puuttuu, antavat meille johtolangan. Esimerkiksi: musiikillinen talentti tai taiteellinen kyky voivat ohjata meitä tiettyyn suuntaan, älylliset kyvyt ohjaavat meitä taas toisaalle. Myötätunto tai herkkyys voivat auttaa meitä auttamaan toisiamme. Kyvyt ja talentit, joita meillä on, ovat työvälineitä, joita tarvitsemme päämäärämme saavuttamiseksi, jonka puolestaan on tarkoitus rakentaa taivasten kuningaskuntaa, koitua toistemme rakennukseksi, tuottaa kasvua toisillemme ja vetää meitä lähemmäksi Kaikkivaltiasta.

Jos näemme asiat tällä tavalla, silloin ne omaisuudet tai talentit, joita naapurillamme on, ovat täysin merkityksettömiä meille. Ei ole mitään syytä tehdä vertailuja, koska ne eivät liity mitenkään meidän elämämme tarkoitukseen. Niin kuin leipuri ei ole kateellinen räätälille tämän terävistä saksista.

Ero uskonnollisen ja fanaattisen mustasukkaisuuden välillä

Tulemme nyt mahdottoman kysymyksen eteen koskien uskonnollista mustasukkaisuutta, joka merkitsee olla mustasukkainen Jumalasta. Meillä on esimerkki itseltään Jeshualta Messiaalta, joka vihastui ja oli mustasukkainen Jumalan huoneen, temppelin, tähden, ja kaatoi siellä olleet rahanvaihtajien pöydät ja heitti ruoskalla ulos kaupustelijat (Matt. 21).

Vaikea kysymys on se, miten teemme eron uskonnon, äärimmäisajattelun, fanaattisen mustasukkaisuuden, ja puhtaan, jumalallisen mustasukkaisuuden välillä?

Pelkään kovasti ajatusta jumalallisesta mustasukkaisuudesta, sillä se raja, mikä erottaa oikean mustasukkaisuuden fanaattisesta uskonnollisesta mustasukkaisuudesta, on hiuksen hieno – tuskin voidaan erottaa näitä kahta toisistaan. Ihminen, joka pyrkii osoittamaan uskonnollista mustasukkaisuutta, voi nopeasti, yhdellä askeleella, ylittää tuon rajan ja siirtyä uskonnolliseen fanaattisuuteen, joka on vaarallista ja tuottaa harmia hänen ympärillään oleville.

Into oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa 

Palatkaamme Piinehaksen mustasukkaiseen tekoon ja siihen, mitä tapahtui sen jälkeen:

”Piinehas, pappi Aaronin pojan Eleasarin poika, on kääntänyt minun vihani pois israelilaisista, kun hän on kiivaillut minun puolestani heidän keskuudessaan, niin ettei minun ole tarvinnut kiivaudessani tehdä loppua israelilaisista. Sano siis: Katso, minä teen hänen kanssansa liiton hänen menestymiseksensä.” (Engl. ”rauhanliittoni hänen kanssaan”) – 4. Moos. 25:11,12

Tämä rauhanliitto oli Jumalan vastaus Piinehaksen tekoon, se itse asiassa vaati tätä kiivailijaa siirtymään eteenpäin rauhan perintöön ja hyväksymään ne, jotka ovat erilaisia kuin hän, ikuisesti. Jumala sanoi, että kenties sinun intosi oli oikein tätä päivää ja hetkeä varten, ja meidän tulisi korostaa, että se oli oikein. 

Silti Jumala sanoo, että meidän ei tule tehdä näistä ominaisuuksista kansakunnallista menettelytapaa, ja itse asiassa me näemme tässä jumalallisen julistuksen, että tätä maailmaa voidaan ohjata ainoastaan rauhasta käsin. 

(Englannin kielisen netissä olevan opetuksen lopussa sanotaan: ”Ole hyvä ja kirjoita Raamatun jae tai kommentteja, jotka mielestäsi kokoavat yhteen tai lisäävät jotakin tämän päiväiseen keskusteluumme”.)