Parashat Tzav: Rukous on uhrimme

25.3. 2018, Yehuda Bachana.

Tänä sapattina luemme ja tutkimme Tooran lukukappaletta nimeltä Parashat Tzav. Tämä jakso on tarkoitettu papeille:

”Käske Aaronia ja hänen poikiansa ja sano: Tämä on laki polttouhrista.” – 3. Moos. 6:9 

Lukukappaleemme jatkaa aihetta uhreista. Tänään haluaisin selittää juutalaisuuden käsitettä, jonka mukaan rukous korvaa uhrin. Sen jälkeen haluaisin käsitellä rukousta ja sen tärkeyttä juutalaisuudessa ja myös meidän elämässämme uskovina.

Rukous uhrina

Mikä uhri meidän on määrä tuoda Jumalalle nyt, kun temppeli on hävitetty? Toinen temppeli tuhoutui 70 jKr., noin 40 vuotta sen jälkeen, kun Jeshua nousi taivaaseen, missä hän parhaillaan istuu voiman oikealla puolella. Temppelin hävityksen jälkeen kaikki uhrit lakkasivat. 

Oppineet päättivät, että ilman mitään todellista vaihtoehtoa rukouksen tulisi korvata uhrit seuraavan Hoosean kirjan jakeen perusteella:

”Ottakaa mukaanne sanoja ja palatkaa Herran tykö ja sanokaa hänelle: ’Anna anteeksi kaikki rikokset, ota armoihisi, niin me tuomme sinulle uhrimulleiksi huultemme uhrit.’”– Hoos. 14:2 

Juutalaisuus tulkitsi tämän jakeen temppelin hävityksen jälkeen seuraavasti: ”Härkien uhraamisen sijaan, kun me emme voi tehdä sitä, koska ei ole temppeliä, me uhraamme rukouksia ja kiitosta huuliltamme Jumalalle. Nämä ovat arvokkaampia hänelle kuin mikään uhri tai alttari.”

Tämän tähden juutalaisuudessa rukousmääräykset päätetään uhrilakien mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kunkin rukouksen ajankohta ja nimi ovat sovitetut yhteen vastaavan uhrin kanssa.

Niinpä aamu-, keskipäivä- ja iltarukoukset, joita uskonnolliset juutalaiset päivittäin rukoilevat, palvelevat vaihtoehtona alituiselle uhrien uhraamiselle, jota tapahtui ilmestysmajassa ja temppelissä.

Lisäksi “Mussaf”-rukous, jonka juutalainen palvoja lisää sapattina ja pyhäpäivinä, on korvaamassa ”Mussaf”-uhria, joka oli lisäuhri sapattina.

On todella monenlaisia rukouksia:

• Hallel (ylistys) – otetaan tavallisesti Siddurista (rukouskirjasta) tai seurakunnan laulukirjasta.
• Kiitosrukous
• Anomiset
• Anteeksiantamus
• Ryhmä- ja henkilökohtainen rukous

Miten meidän tulisi rukoilla?

Jeshua antoi joitain ohjeita koskien rukoilemista Matt. 6:5-8. Meidän ei tulisi olla kuten ulkokullatut, jotka pitävät siitä, että ihmiset näkevät heidän rukoilevan; ei sellaisia, jotka ”esittävät” rukousta. Sillä he ovat jo saaneet palkkansa – tarkoittaen sitä, että palkintona rukouksesta on vastaus, henkilön Jumala-suhteen vahvistuminen, kiitollisuus Jumalaa kohtaan.

Kun rukoilemme henkilökohtaisen rukouksen, meidän on oltava paikassa, jossa meitä ei häiritä, se merkitsee oven sulkemista, yhteyden katkaisemista maailmaan ja olemista yksityisessä paikassa. Tänä aikana se merkitsee kännykän ja minkä muun tahansa elektronisen laitteen sulkemista.

Yksi rukouksen päämerkityksistä on muistuttaa meitä itseämme kaikesta hyvästä, mitä olemme saaneet Jumalalta. Jumala tuntee tarpeemme eikä hän tarvitse listaa rukouspyyntöjä. Hän loi meidät ja tietää paremmin kuin me itse, mitä me tarvitsemme.

Niinpä rukous on meitä itseämme varten muistuttamassa meitä riippuvuudestamme Jumalasta, tarpeestamme saada hänen siunauksensa, ja muistuttamassa meitä jatkuvasti kaikesta siitä hyvästä, jolla Jumala on meitä siunannut tähän hetkeen asti.

On tärkeää, että jokaisessa rukouksessamme ilmaisemme kiitollisuuttamme Jumalaa kohtaan. Tämän merkitys on siinä, että se auttaa meitä näkemään elämämme maljan olevan puolillaan, se totuttaa meitä näkemään ja tunnistamaan siunauksen, ja se on omiaan ohjamaan meitä eteenpäin elämän positiivisella polulla.

Miten meidän ei tulisi rukoilla?

Vaatiiko uskomme Jumalaan kaiken hyvän lähteenä ja se tosiasia, että olemme riippuvaisia hänestä, että luovumme käytännön teoista huolehtiaksemme jokapäiväisistä tarpeistamme? Onko siinä jotain väärää, että uskova pyrkii auttamaan itseään omalla voimallaan?

Pitäisikö esimerkiksi ottaa koti-, auto-, yritys- ja jopa henkivakuutus? Onko tämä sallittua?

Juutalaisen ymmärryksen mukaan, jonka uskon olevan oikea ja raamatullinen, meidän on tehtävä parhaamme turvataksemme omaisuutemme niin, että meitä suorastaan vaaditaan vakuuttamaan kaikki, mitä omistamme. Kenenkään ei tulisi laiminlyödä turvallisuuttaan ja toimeentuloaan.

Odotus, että rukoukset tuottavat meille toimeentulomme tai omaisuutemme yliluonnollisen varjelun, on kiellettyä ja vastoin juutalaista ajattelua. Ihmisen on itsensä tehtävä työtä hankkiakseen oman ja perheensä toimeentulon ja hänen on huolehdittava omaisuutensa turvaamisesta.

Juutalaisuudessa me suhtaudumme sairauteen samalla tavalla. Me kyllä rukoilemme terveyden ja paranemisen puolesta, ja Jumala todella parantaa sairaan, mutta missään tapauksessa potilaan ei tulisi pidättyä ammattimaisesta lääkinnällisestä hoidosta siksi, että hän uskoo Jumalan parantavan hänet.

On tärkeää huomata, että perinteisen juutalaisen käsityksen mukaan, ei tule rukoilla näkyvää ihmettä eikä muutosta luonnolliseen asioiden järjestykseen. Mishna antaa seuraavan esimerkin:

”…Jos vaimo olisi raskaana ja hänen miehensä sanoisi: ’Olkoon Sinun tahtosi, että vaimoni synnyttää pojan’, olisi tämä rukous turha. Jos mies olisi tulossa tietä pitkin ja kuulisi itkun ääntä kaupungissa ja sanoisi: ’Olkoon Sinun tahtosi, että nämä eivät ole minun taloni lapsia’, tämä olisi turha rukous.” – Mishnah Berakhot 9:3b

Jos henkilö tulee lähelle taloaan ja kuulee itkua, juutalaisuuden mukaan hänen ei tulisi rukoilla, että tämä ei olisi hänen kotinsa, sillä ihmiset naapurustossa jo tietävät, mikä on itkun lähde, ongelman lähde, ja rukous luonnon järjestyksen muuttamiseksi, asian olemuksen tai jo tapahtuneen tosiasian muuttamiseksi, ei ole hyväksyttävää vaan on vastoin sitä tapaa, miten Jumala ohjaa maailmaa.

Herran rukouksen erittelyä

Rukous on uskon perusosatekijä, ja se toimii yhteyden pitämisen välineenä ihmisen ja Jumalan välillä. On tärkeää muistaa, että rukous ei ole keino hankkia etuuksia Jumalalta.

Jeshua opetti meitä rukoilemaan tällä tavalla:

Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi;  tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa; anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme; ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme; äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta [sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen].” – Matt. 6:9-13 

Tässä rukouksessa Jeshua opettaa minkä tahansa hyvän ja oikean rukouksen perusasiat. Rukous alkaa juutalaisuuden suurimmalla ohjeella: Kiddush Hashem (Jumalan nimen pyhittämisellä).

Juutalaisuudessa elämällä on suurin arvo, mutta elämän yläpuolella on Jumalan nimen pyhittäminen. Meille on tuttu käsite [dying for Kiddush Hashem] kuolemisesta Jumalan nimen pyhittämisen puolesta.

Rukoukseen sisältyy Jumalan ylistys, sen tunnustaminen, että olemme todella pieniä, ja että Jumala toteuttaa tahtonsa maan päällä niin kuin taivaassa, tarkoittaen, että hänen tahtonsa, ei meidän, tapahtuu.

Lopulta meidän on muistettava, että me olemme välikappaleita Jumalan kädessä eikä päinvastoin. Jumala varjelkoon, että erehtyisimme ajattelemaan, että Jumala on meidän käsissämme välikappale, jolta meidän on tarkoitus saada lahjoja. Ei, vaan me olemme välineitä Jumalan kädessä ja meidän rukouksemme eivät ole, että meidän tahtomme, vaan että Sinun tahtosi! 

“Meidän jokapäiväinen leipämme” voisi viitata moniin aiheisiin: Se voi tarkoittaa Tooraa, kuten “auta meitä pitämään Sinun käskysi”, se voisi olla pyyntö päivittäisten tarpeittemme täyttämisestä tai se voi olla jokin vakiintunut asia.

Esimerkiksi: Se on hänen jokapäiväinen leipänsä, että hän tekee vapaaehtoistyötä kerran viikossa tuossa paikassa. Toisin sanoen se merkitsee: Anna meille voimaa palvella Sinua säännöllisesti ja uskollisesti.

Jeshua jatkaa mainitsemalla yhdestä Tooran perusperiaatteesta, samalla mitalla – periaatteesta. Anna meille meidän syntimme anteeksi samaan määrään asti kuin me annamme anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Samalla mitalla –periaate on perustavaa laatua oleva ei vain ns. ”Vanhassa testamentissa” (”silmä silmästä”) vaan kautta koko Jumalan Sanan:

”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi; sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan.” – Matt. 7:1,2 

Jeshua opettaa, että mitä hyvänsä me emme tahdo, että meille tehdään, meidän ei tulisi tehdä toisille, ja mitä hyvänsä me tahdomme meille tehtävän, meidän pitäisi tehdä toisille, sillä armolliset saavat armon, ne, jotka antavat, saavat myös vastaanottaa.

Päätämme Herran rukouksen pyynnöllä varjeluksesta kiusauksesta ja kaikesta pahasta, sillä Hän on hallitsija, Kuningasten Kuningas

Lopuksi

Pyyntöjemme lisäksi rukouksissamme meidän on myös kiitettävä Jumalaa elämästämme, ruuasta, jota syömme, hänen varjeluksestaan elämässämme. Meidän on myös ajateltava rukouksessa muita, eli rukoiltava toisten paranemisen ja pelastumisen puolesta, pyydettävä varjelusta kansakunnallemme.

Tehtävämme on kantaa rukouksessa kotimme ja yhteisömme jäseniä ja asettaa heidät valtaistuimen eteen ja rukoilla, että meitä käytettäisiin Jumalan kunniaksi.